Oli pakko kuvata talvisäilössä olevat pelakuut, tietysti joulusäilössä olevan pupun takia. Sorruin ennen isänpäivää ostamaan suloisen pupumukin ja keinuvan pupun. Käyttöä ei tietysti pohdittu ostotilanteessa, pupu vain oli saatava. Nyt kun olen katsellut pupun keinuntaa, luulen aikatauluttomuus haaveen olleen esineen hankinnan perimmäinen syy. On nimittäin äärimmäisen vaikeaa motivoida itsensä työtekoon vielä ensi viikkoon. Huomaan kropan tekevän tenää ja pään olevan jo lomalla.
Ajatuksissa oloon on tietysti hivenen vakavampi syy. En halua vähätellä yhtään työväsymystä mutta läheisen paha olo ja sairaus pysäyttää kuitenkin minut huomattavasti tehokkaammin. Valitettavasti tämä asia ei ole hoideltavissa tehokkaalla työnteolla. Kärsivällisyyttä koetellaan kovasti koska tässä asiassa ollaan toisten armoilla ja jonkin suuremman edessä. Voi vain toivoa asioiden järjestyvän. Ja kyllä niiden järjestymiseen uskon ja hartaasti toivon.
Olen muutaman viikon aikana eri tapahtumissa tutustunut todella mukaviin ihmisiin. Sain tänään sähköpostia ja valokuvan. Olimme "töissä" vierekkäin ja viikonlopussa ehtii jutella kaikenmoista, kiva on kuulla myöhemminkin kuulumisia. Työhän on loppujenlopuksi aika yksinäistä.
Huominen päivä aloittaaa minun viikonloppuni. Lähden jo ajoissa järjestelemään tapahtumaa. Onneksi ajomatka on tällä kertaa tosi lyhyt. Perjantaina pientä säätöä tapahtuman eteen ja sitten launtai ja sunnuntai aamusta iltaan. Viimeinen varattu viikonloppu tänä vuonna. Joku voi tietysti miettiä ettei niitä enää juuri ole mutta kollegan suusta kuultuna; tili on tehtävä joulun alla. Käsityöläinen ei voi valita itse sesonki aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti