Onneksi on päiviä jolloin aurinko paistaa, se auttaa jatkamaan. Ympärillä kaikki on niin kaunista. 
Pojat auttoivat minua käpyjen keräilyssä. Useampi astia täytettiin ja lisää täytetään. Kävyissä ja sammalissa on sitä aitoa tunnelmaa joka nyt viehättää. 
EtsijälleSe on yllä kattojen
Ehkä takana taivaan tähtien, kuun sinne ei yllä kultaiset tikkaat.
Ei korkeinkaan latva puun.
Se on peitossa pilvien, silti edessä avointen silmien.
(Heli pukki) Autoin läheistä syömään, otin papiljotit pois, kampasin hiukset. Hänellä on kauniit valkoiset hiukset, ne toivon periväni. Istuin hiljaa vieressä kertomassa ulkona olevista punaisista ruusunmarjoista ja auringon paisteesta. Mieleni viipyi sängyllä opettaessani, tehdessäni ruokaa, kirjoittaessani ja auttaessani poikia iltapuuhissa. Elämä on niin mielettömän arvokas, jokainen päivä lahja.
6 kommenttia:
Voimia, jaksamista ja niitä auringonpilkahduksia sinulle!
Sirkku kiitos. Auringon lämmittämiä päiviä sinne myös.
Kaunista sekä maisema että käpykokoelmasi kauniissa astioissaan ja koreissaan:) Jaksuja sinulle - niin usein ne osuvat samaan aikaan - pienet lapset ja omien vanhusten avuntarve. Ihanaa että kuitenkin teet ja muistat, siitä saa lopulta enemmän voimaa kuin jos yrittäisi olla muistamatta ja tekemättä, huonolla omallatunnolla...
Inkivääri kiitos .Oikeassa olet omatuntoni aiheuttaisi sellaisia vaivoja että huomiotta jättäminen väsyttäisi paljon enemmän kun huomioiminen. Lapsille haluan opettaa omalla esimerkillä välittämistä.
Kauniita ajatuksia sinulla.....
Tuon runon pistelen muistiin!
Elämä tosiaan on arvokas lahja..kunpa muistaisimme sen!
Kiitos tästä päivästä! Tuokoon huominen tullessaan uusia pieniä, ihania hetkiä!
Tinttarus kiitos, yritän kirjoittaa siitä miltä tuntuu. Heli pukki on kirjoittanut runokirjan, suosittelen. Samoin arjen auringonpaistetta.
Lähetä kommentti