sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Sunnuntai sadepäivä


Tänään on todella sateista, pihapuuhat ei houkuta yhtään. Pidän vapaapäivää ja sain aikaiseksi tomaatti -juustopiirakan pojille. Ajattelin käydä pihassa sen verran, että näen kuinka pari viikkoa sitten istuttamani pionipenkki on asettunut.

Sain vanhoja pionin juurakoita, jotka istutin kangasajuruohon kanssa uuteen kohopenkkiin. Pioneissa oli iso puupionin juurakko, keltaisen kaukaasian pionin juurakko, hienohelman juurakko ja pari muuta, jotka paljastavat lajinsa vasta kun kesä taas tulee. Hurahdin täysin kun luin Rea Peltolan kirjoittaman Pionit kirjan. Tänne Turkoosin talon pihaan pitkät pionipenkit sopivat. Maalaismaisema antaa jotenkin sopivan kehyksen korkeille ja näyttäville kasveille. Kirja usutti myös laittamaan taimelan puolelle pionin siemeniä itämään. Pionin kasvattaminen siemenestä on kyllä kärsivällisen ihmisen puuhaa, siemenet kun voivat vaatia useamman kesän ennenkuin taimet ilmestyvät. Minua taitaa kiehtoa pionien kasvatuksessa juuri se hitaus.

Tavalliset päiväni ovat aikataulutettu jo kauas eteenpäin. Viime viikolla sovin jo myyjäis-ja näyttelyaikatauluja ensi maaliskuulle ja vuoden päässä oleva joulunäyttelykin on jo lyöty lukkoon. Huomaan välillä aivan tietoisesti rauhoittavani päivän pihapuuhille. Sananlaskukin sanoo, että kaikki muu kuin puutarhanhoito on turhaa eikä sekään ole kovin tärkeää.


Seuraavana vapaahetkenä ajattelin omistautua kristallikruunun tekoon.Turkoosin talon ohitse vie tie ja tietä ympäröi koivukuja, näen silmissäni jo suuret ruostuneesta piikkilangasta taivutetut kruunut joissa on valot korkealla koivujen välissä. Iloa ja ihmetystä ohi ajaville sekä valoa pimeyteen.