Pavut maahan

Aamupäivä meni hujauksessa. Etsittiin sitä oikeaa kohtaa kuvaamiseen. Mietittiin miten kurotetaan varjojen täplittämällä tiellä aurinkoa kohti. Mielellään vähän irti maasta, tulevaisuuteen ponnahtaen. Unohtamatta "luonnollista" käsien asentoa, vatsan sisään vetoa ja tietysti pyyntöä käsitellä se alaleuka pienemmäksi. Yllättävän rento tilanne kuitenkin oli. Oli tietysti kivaa seuraa, nauru raikui pitkin pusikoita. Saldona vain yhdet unohtuneet kengät ensimmäiselle kuvauspaikalle. Jännityksellä odotamme nyt tuloksia.

Aurinko paistaa vielä kirkkaasti joten ajattelin laittaa kesäkukkani maahan. Kuvassa on osa istutettavista. Minulla on vielä liilojakin palkoja tekeviä papuja ja kirkkaan punaisia pensaskrasseja.

Olin kuvauksissa ystäväni kanssa. Kotimatkalla pysähdyimme jäätelölle. Juttelimme tulevaisuudesta ja haaveista. Mitä olemme oppineet tämän hankkeen aikana ja miten hyödyntää tulevaisuudessa oppejamme. Molempia kiehtoisi näyttelyiden jatkaminen vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tuumimme, että olisi kiva dokumentoida näyttelyn ideointi, suunnittelu ja toteutus. Eräänlainen matkapäiväkirja.