Paketti on avattu

Paketti laskeutui eilen Turkoosiin taloon, olo oli kuin jouluna kun tutkin sisältöä. Ihanat nimet, punapuu, sinipuu, henna ja krappi. Valitettavasti tulee kokeiluille hivenen kiire, tänään on puhelin pirissyt kuin ennen lomaa. Tiesin tämän aherruksen alkavan mutta jotenkin sitä lomaa olisi halunnut venyttää. No, kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Ensi viikon ryhmien päiväkirjat pitää lähteä hakemaan. Sovin myös palaveria keskiviikolle ja maanantaille on jo sovittu tarvikkeiden nouto ja yksi ryhmä. Keskiviikon palaveria oikeastaan odotan vaikka se tietää taas lisätöitä. Suunnittelemme jatkoa viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyille sisustus- ja käsityöpäiville. Paljon on jo tehty ja sovittu. Keskiviikkona pidämme kokouksen missä katsotaan hoitamattomat työt ja sen jälkeen jaetaan hommat. Mukava nähdä siellä olevia ihmisiä pitkästä aikaa. Paineita luo vain se, että viime vuoden päivistä pidettiin todella, rima nousee. Toivottavasti saamme mielenkiintoisen tapahtuman aikaan.

Pojillakin alkaa olla kouluun lähtö mielessä. Hiukset on siistitty, keskimmäinen halusi irokeesin. Haluaisin olla näkemässä opettajan ilmeen. Minusta poika on tosi söpö. Pikku ukolla on hartioille ulottuva vaalea tukka. Esikoinen taas vannoo jenkki tukan nimeen. Kukin taplaa tyylillään ja hyvä niin, kolme samanlaista olisi ehkä liikaa. Vaatteiden pesua ja reppujen paikkausta on tiedossa äidillä.

Katselin keittiön ikkunasta ulos. Pakkanen ja tuuli tekevät tepposia silmälle. Näytti kuin satoja pieniä kimaltavia keijuja olisi liidellyt metsässä.

Elintarvikevärien ihmeellinen maailma

Elintarvikeväreillä kokeilut on kuivuneet ja kuvattu. Yllä vihreällä elintarvikevärillä värjättyä kampavillaa. Etikkaliemessä lilluttelin ensin ja sitten lämpimään väriveteen ja kuumennus. Rauhassa saivat langat saivat jäähtyä ja vesi muuttua kirkkaaksi. Väriä oli kuten näette tosi reilusti. En ehkä ole ko. värjäyksen ylin ystävä, helppoudesta huolimatta. Johtuen ehkäpä kokeilun luonteesta en oikein päässyt värjäyksen makuun, liian nopeaa ja helppoa. Väri sinänsä oli ihan kiva, lanka huuhtelun ja kuivauksen jälkeen miellyttävän tuntuista.

Toiseen kuvaan pääsivät edellinen vihreä lanka sekä alkuperäisesti roosa seitsemän veljestä lanka. Tein noin 20 gramman pieniä vyyhtejä. Muuten samat toimet kuin edellä mutta kaatelin eri liemiä vähän sinne tänne. Väreinä sininen ja vihreä. Ja taas todella väripitoiset liemet.

Jos haluaa värjäillä omassa koti keittiössä elintarvikevärit ovat mukava ja helppo tapa värjätä. Hajutkaan eivät häirinneet. Olen joskus käyttänyt kool aid mehujauheita, haju on ollut todella kamala. Värit sinänsä aivan kivoja. Haju ja värjäystulos vaan ovat laittaneet miettimään, millainen on mehuja juoneen sisäelimien väri.

Hain postista tänään väripaketin. Muutama väripussi, alunaa, viinikiveä ja rautavihtrilliä. Padat kiehumaan pikapuoliin ja puretus pois alta. Sormet syyhyävät liemien keittoon pääsyä. Kahviliemen laitan tänään tekeentymään sekä sipulinkuoret. Teellä värjäämistäkin olen miettinyt, aikaisemmin olen enkelinukkien ihon kangasta värjännyt teellä ja ollut todella tyytyväinen. Tulee aivan noita-akka olo kaikista liemien suunnittelusta. Pikku ukko jo sanoi minua katseltuaan, vihreällä värjäyksen jälkeen, " äiti, sinulla on avaruusolion kynnet"

Uusi vuosi, uudet kujeet

Ja niin se uusi vuosi alkoi täälläkin valoisammissa merkeissä, yöllä satoi hivenen lumeksi jotenkuten luokiteltavaa valkoista ainetta. En vielä pääse lumiukon tekoon mutta maa on valkoinen, myönnetään.

Laitan vuoden ensimmäiseen bloggaukseen tulevan muutos kohteen. Syksyllä maalasin olohuoneen seinään kranssin, aivan koe mielessä. Nyt sitä tämän syksyn ja alku talven katseltuani olen tullut siihen tulokseen, että väärän värinenhän tuo on ja muutenkin onneton. Eli kun Ukko kulta jatkaa mökin sisämaalausta olohuoneen katosta ja seinistä, päivitän tuon maalauksen harmahtavaan vivahtavaksi ja kupit voisivat olla vaikka haarukoita, lusikoita ja veitsiä. Valkoinen tulee jatkumaan keittiön jälkeen myös olohuoneessa mutta johtuen vuolukivi uunista harmaa taitaa olla se väri, jolla rajaan ensin neliön ja uusi kranssi neliöön.

Tänään on myös eilisen totaali lamaannuksen jälkeen hivenen tapahtunut muutakin kuin ajatustyötä. Ensin lilluttelin etikka vedessä villalankoja n. 350g ja sitten kokeilin elintarvikeväreillä värjäämistä. Ajattelin aloittaa helpoimmalla ohjeella, vasta kun saan alunan postista teen kasvivärikokeilut. Laittelen kuvia langoista kunhan ne ensin jäähtyvät huuhdeltaviksi ja kuivuvat. Sinistä ja vihreää on tulossa.

Laskuri täyttää tänään kuukauden, olen aivan äimänä luvusta. Tosin olen alkanut ymmärtää bloggauksen olemusta ja ihanuutta. Minusta on aivan ihana lukea toisten oivalluksi ja kauniita ideoita kotiin. Tähän asti olen ollut sisustuslehtien suurkuluttaja, nyt taidan olla elämäntapa blogien suurkuluttaja. Parasta tässä on se, että toisin kuin lehtiä lukiessa, bloggaaminen on vuorovaikutusta. Voit kommentoida ja saat kommentteja, kivaa.

Hyvää uutta vuotta

Kaikille teille oikein onnellista uutta vuotta. Toivottavasti tänä vuonna läheisenne pysyvät terveinä ja saatte itse toteuttaa unelmia. Toivon kaikille rohkeutta tarttua hetkeen ja olla oman elämänsä ohjaksissa. Sellaisten asioiden tapahtuessa joihin ette voi vaikuttaa, toivon tyyneyttä ja voimaa kulkea niiden lävitse ja rohkeutta jatkaa elämää. Elämä kantaa. Jotkut asiat ovat vaikeita ohittaa mutta kaikkia asioita voi käsitellä ja vaikka sillä hetkellä tuntuu mahdottomalta, ihmisellä on kuitenkin kyky kulkea eteenpäin. Yksin ja yhdessä. Pitäkää tulevanakin vuonna huolta toisistanne.

Hyvää uutta vuotta kaikille. Hymyjä ja halauksia vuoden jokaiselle päivälle

Sitten se lupaus. Lupaan kuunnella itseäni tarkemmin ja ottaa jaksamiseni huomioon paremmin. Tällä lupauksella otan huomioon läheiseni myös, minulla jää aikaa heille enemmän. Ukko kullalle ja pojille.

Työn teosta kiinni

Tuokaa se talvi takaisin, ei tällainen pohjoisen kasvatti jaksa monta kuukautta vesisadetta. Pimeys on tosi läpitunkeva ja kosteus tuntuu imevän viimeisenkin valon kajon. Tahtoo tehdä lumiukon, malli on jo pöydällä odottamassa.

Minä sitten olen ottanut todella asiat loman kannalta. Eilen sain hivenen suunniteltua värjäys- ja kankaankäsittely kurssin runkoa sekä etsittyä kätköistä erilaisia malleja. Vapaa aika muuten on mennyt lusmuiluun, muutama kirja on tullut luettua. Tami Hoag ja Tess Gerritsen ovat saaneet minun jakamattoman huomioni. Nyt näyttää siltä, että eilen illan sisustuslehtien selailu voi pikkuhiljaa hivuttaa minua pelkästä suunnittelusta tekovaihteelle. Päässä alkaa pyöriä hivenen muitakin juttuja kuin se mistä saisi lisää suklaata.

Tosiasiassa suunnitelmissa on yksinkertainen tarjotin ja enkeli maskotti. Keksin ehkäpä käytön niille 65: lle turkoosille lasihelmelle. Seuraava myynti tapahtuma on reilun kuukauden päästä ja sinne pitäisi nyt alkaa tekemään tuotteita minkä ehtii. Jotain uutta ja tuoretta tietysti. Tämä tapahtuma on siitä mukava, että se on lähellä ja itse on ollut sitä viime vuonna ensimmäistä kertaa pykäsemässä pystyyn. Toinen kerta kyllä tuo paineita, koska viimeksi tuli kehuja niin ettei tämä kerta saa olla huonompi. Onneksi ei itse ole kokonaan vastuussa vaan meitä on iso sakki joka yrittää pistää paremmaksi.

Ideoiden saamiseksi kaivoin jo kirjahyllystä ystävältä saamani solmukirjankin, kaikki keinot täytyy koittaa.

Lanka leikki

Kuvassa Melli lanka odottaa neulaamista ja huovuttamista. Joululahja korun ajattelin koristeeksi huiviin. Aikaisemmin hankkimani ranteenlämmittimet käyvät väreihin myös.

Lanka on vastustamattoman pehmeää ja lämmintä. Mustien vaatteiden kanssa yhdistelmästä tullee herkullinen.

Päivä on lähtenyt käyntiin laiskotellen, en saa pakotettua itseäni mihinkään järkevään. Ajattelinkin odotella rauhassa milloin työ into palailee. Vaatteiden alennus myynnitkin houkuttelevat, joten ajattelin raahautua etsimään pojille vaatteita lähi päivinä.

Loppuviikko on kuitenkin pyykkäystä. Pojat saivat pukilta vuoden turhakkeet, mönkijät. Viereiseltä pellolta on kuulunut tasainen murina, rapa on lentänyt ja suihkuhuone muistuttaa mutahoitohuonetta. Pellolla on ajoradat ja urat syöpyneet nurmikkoon, ikinä ei siitä kohdin mikään kasva. Tosin ei ole pariin päivään tarvinnut kuulla "Äiti, mulla ei oo mitään tekemistä."

Tapanin päivä

Aatto ja joulupäivä on vietetty oman perheen ja suvun kesken. Tänään palaan bloginkin päivityksiin. Sain joululahjaksi ystävältä kauniin paperisydämen, itse tehdyn. Herkullinen ruskea väri ja piparikuvio tekevät siitä vastustamattoman. Mieli on hyvä aina kun katse osuu sydämeen.

Kaunis lyhtykin liittyi kokoelmaan, on tosin niin kaunis hivenen vinoine kattoineen ettei vielä ulos päädy. Sisällä toki saa ilahduttaa loistollaan. Teema mukien vuosi koristelu oli tänä vuonna jostain syystä turkoosia palvovan unelma.

Vielä en tunnu tajuavan vapaa aikaa, kun on koko vuoden mennyt aikataulujen mukaan, ihmettelen tätä olotilaa. Opetusryhmäni alkavat vasta loppiaisen jälkeen ja aion todella pitää lomaa siihen asti. Mitä nyt vähän pitää "harrastaa" värjäilyä ja huovutusta. Kaapissa kun on niiden värjäyslankojen lisäksi ihanaa punertavaa Melliä pari kerää. Ne suorastaan huutavat päästä neulan huovutettavaksi ja sen jälkeen pesukoneeseen. Ajattelin itselleni hartiahuivia niistä, väri kun on minulle aivan passeli. Vuoden aikana teen muutenkin kaikki työni muille ja oma ilahduttaminen jää vähemmälle. Joulupukki toi myös huiviin sopivan korun, Salt-rossin kalevala korun mallistosta. Pitäähän rossille tehdä arvoisensa kiinnityspohja.

Ilta sujuu tänään kyllä vielä suvun parissa, kaikki kynnelle kykenevät kokoontuvat mummoni ja pappani luo tapanin kahveille. Neljä sukupolvea tapaa toisiaan joka vuosi tapanina.