Paketti on avattu

Paketti laskeutui eilen Turkoosiin taloon, olo oli kuin jouluna kun tutkin sisältöä. Ihanat nimet, punapuu, sinipuu, henna ja krappi. Valitettavasti tulee kokeiluille hivenen kiire, tänään on puhelin pirissyt kuin ennen lomaa. Tiesin tämän aherruksen alkavan mutta jotenkin sitä lomaa olisi halunnut venyttää. No, kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Ensi viikon ryhmien päiväkirjat pitää lähteä hakemaan. Sovin myös palaveria keskiviikolle ja maanantaille on jo sovittu tarvikkeiden nouto ja yksi ryhmä. Keskiviikon palaveria oikeastaan odotan vaikka se tietää taas lisätöitä. Suunnittelemme jatkoa viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyille sisustus- ja käsityöpäiville. Paljon on jo tehty ja sovittu. Keskiviikkona pidämme kokouksen missä katsotaan hoitamattomat työt ja sen jälkeen jaetaan hommat. Mukava nähdä siellä olevia ihmisiä pitkästä aikaa. Paineita luo vain se, että viime vuoden päivistä pidettiin todella, rima nousee. Toivottavasti saamme mielenkiintoisen tapahtuman aikaan.

Pojillakin alkaa olla kouluun lähtö mielessä. Hiukset on siistitty, keskimmäinen halusi irokeesin. Haluaisin olla näkemässä opettajan ilmeen. Minusta poika on tosi söpö. Pikku ukolla on hartioille ulottuva vaalea tukka. Esikoinen taas vannoo jenkki tukan nimeen. Kukin taplaa tyylillään ja hyvä niin, kolme samanlaista olisi ehkä liikaa. Vaatteiden pesua ja reppujen paikkausta on tiedossa äidillä.

Katselin keittiön ikkunasta ulos. Pakkanen ja tuuli tekevät tepposia silmälle. Näytti kuin satoja pieniä kimaltavia keijuja olisi liidellyt metsässä.