tiistai 29. syyskuuta 2009

Ristiriitaisuus


Eilinen Keskimmäisen onnettomuus sai tunteet pintaan. Tänään selvisi myös, että solisluu on murtumisen sijaan katkennut oikein kunnolla. Minulla on sellainen olo, että minun pitäisi olla kotona ja kuitenkin työt on hoidettava. Meillä myös Ukko Kulta on aina hoitanut poikia tasavertaisena, joten tiedän poikaa hoidettavan hyvin. Ikiaikainen äitien huono omatunto silti nostaa päätään. Tiedän sen olevan turhaan mutta silti haluaisin laittaa pojan pumpuliin ja paijata koko ajan.
Tänään töissä kokeilimme lasikuidun sulattamista posliiniin. Lasikuitu vaatii tärpättiliukoisen öljyn ja kovan lämpötilan sulaakseen. Mukavaa on avata uuni seuraavan kerran, kokeilut ovat kivoja. Muutenkin tuo ryhmä on innokas kokeilemaan uutta. Opettajaa se inspiroi aina, oppii itsekin.

2 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Voi että:( Onneksi nuorella parantuu luut paremmin kuin vanhemmilla..

tiiu kirjoitti...

Heidi, niinpä. Onneksi oli kypärä päässä.