Viikko oli vaativa, lievästi ilmaistuna. Eikä tuo tuleva viikko sen helpommalta vaikuta. Eilinen oli mukavaa vaihtelua. Sulatin vinyylilevyn kuumailmapuhaltimella kulhoksi. Kokeilin kuvansiirtoa kankaalle lakan avulla. Testasin miten muovipusseista ja karkkipapereista saa kankaanomaista materiaalia silittämällä ja sulattamalla. Kivaa puuhaa kivassa seurassa. Tänään ravistin viikon väsymyksen harteiltani metsässä. Koiran kanssa 1,5 tuntia metsässä, sai minut tuntemaan itseni uudesti syntyneeksi. Väsymys valui metsäpolulle kuin vesi. Puron reunassa pelleilevä koira sai minut nauramaan ääneen. Tuntui kuin naurun mukana olisin saanut uutta voimaa. Huominen ei tunnu nyt niin ylivoimaiselta. Jokaisella pitäisi olla oma huolieläin. Minulla on musta, pehmeä ja iloinen Ike.sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Metsä
Viikko oli vaativa, lievästi ilmaistuna. Eikä tuo tuleva viikko sen helpommalta vaikuta. Eilinen oli mukavaa vaihtelua. Sulatin vinyylilevyn kuumailmapuhaltimella kulhoksi. Kokeilin kuvansiirtoa kankaalle lakan avulla. Testasin miten muovipusseista ja karkkipapereista saa kankaanomaista materiaalia silittämällä ja sulattamalla. Kivaa puuhaa kivassa seurassa. Tänään ravistin viikon väsymyksen harteiltani metsässä. Koiran kanssa 1,5 tuntia metsässä, sai minut tuntemaan itseni uudesti syntyneeksi. Väsymys valui metsäpolulle kuin vesi. Puron reunassa pelleilevä koira sai minut nauramaan ääneen. Tuntui kuin naurun mukana olisin saanut uutta voimaa. Huominen ei tunnu nyt niin ylivoimaiselta. Jokaisella pitäisi olla oma huolieläin. Minulla on musta, pehmeä ja iloinen Ike.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
great picturre!
Miten nuo mannyt avaavatkaan varinsa taivasta kohden
Ninni, thank you of your nice words.
Anonyymi, valot ja varjot. Runkojen välistä liukuva valo.
Jylhän honkametsän hiljainen terapia on parasta
Arleena, suomalaista mäntymetsää ei taida voittaa mikään, varsinkin kun se loistaa syysauringossa.
Lähetä kommentti