Kuten yllä oleva kuva kertoo, majapaikkamme Unkarissa ei ollut aivan tavallinen hotelli. Linnavuorella sijaitseva majoituspaikka sijaitsi aivan Matiaksen kirkon takana. Kirkossa on upeat posliinilaatta katot. Luitte aivan oikein, posliinilaatat. Keltaista ja vihreää. Meillä on totuttu hivenen rauhallisimpiin sävyihin mutta arvokkaaseen rakennukseen tuo sopii. Muutenkin aukion arkkitehtuuri oli omaa luokkaansa. Majapaikan alakerrassa oli useita näyttelyitä. Tilassa oli myös juhlasali, jossa juhlittiin häitä siellä ollessamme. Suomalaiset häät ovat todella hiljaiset, jos vertaa unkarilaisiin. Meidän huoneemme olivat korkeudessaan omaa luokkaansa. Huonekorkeus oli varovaisesti arvioiden 4-5metriä.
Kävimme koko perhe metsäretkellä. Emme olleet vielä tänä kesänä "perämetässä" käyneet, joten kyseessä oli myös tarkastusmatka. Yksi tuulen kaato löytyi ja tulevaisuuden harvennettavaa. Paikka on perheretkelle luotu, kangasmetsää ja hiekkapohjainen luonnonpuro. Hiljaisuus oli ihanaa, pojatkin olivat lumoutuneita. Koiruus nautti juostessaan pitkin kangasta, välillä piti kahlata purossa. Pojat laittoivat puroon lehden, jonka kulkua seurasivat jonkun aikaa. Löysimme hiekkatieltä herkkutatteja, jotka paistettiin heti kotiin tultua. Kotona odottava kaalilaatikko sai tuoreet puolukat seurakseen. Muitakin sieniä löytyi, pakkaseen asti. Tärkeintä oli se, että mieli lepäsi. Maanantaina alkaa arki, aamulla posliinien haku ja illalla ensimmäiset tunnit. Nyt on oikea syksy.
Joskus on aika pysähtyä. Katsoa tarkkaan, vaikka vain puunoksaa, jossa jäkälä lepää.
Jos ympärilläsi on tilaa ja rauhaa, ei haittaa vaikka edelläsi tai takanasi juoksisi kolme poikaa ja koira. Voi vain tarkkailla hirven jälkiä, poimia sieniä ja katsella miten aurinko leikkii puiden rungoilla. Ehkäpä se on suomalaisuutta.
Kuten yllä oleva kuva kertoo, majapaikkamme Unkarissa ei ollut aivan tavallinen hotelli. Linnavuorella sijaitseva majoituspaikka sijaitsi aivan Matiaksen kirkon takana. Kirkossa on upeat posliinilaatta katot. Luitte aivan oikein, posliinilaatat. Keltaista ja vihreää. Meillä on totuttu hivenen rauhallisimpiin sävyihin mutta arvokkaaseen rakennukseen tuo sopii. Muutenkin aukion arkkitehtuuri oli omaa luokkaansa. Majapaikan alakerrassa oli useita näyttelyitä. Tilassa oli myös juhlasali, jossa juhlittiin häitä siellä ollessamme. Suomalaiset häät ovat todella hiljaiset, jos vertaa unkarilaisiin. Meidän huoneemme olivat korkeudessaan omaa luokkaansa. Huonekorkeus oli varovaisesti arvioiden 4-5metriä. 
Kävimme koko perhe metsäretkellä. Emme olleet vielä tänä kesänä "perämetässä" käyneet, joten kyseessä oli myös tarkastusmatka. Yksi tuulen kaato löytyi ja tulevaisuuden harvennettavaa. Paikka on perheretkelle luotu, kangasmetsää ja hiekkapohjainen luonnonpuro. Hiljaisuus oli ihanaa, pojatkin olivat lumoutuneita. Koiruus nautti juostessaan pitkin kangasta, välillä piti kahlata purossa. Pojat laittoivat puroon lehden, jonka kulkua seurasivat jonkun aikaa. Löysimme hiekkatieltä herkkutatteja, jotka paistettiin heti kotiin tultua. Kotona odottava kaalilaatikko sai tuoreet puolukat seurakseen. Muitakin sieniä löytyi, pakkaseen asti. Tärkeintä oli se, että mieli lepäsi. Maanantaina alkaa arki, aamulla posliinien haku ja illalla ensimmäiset tunnit. Nyt on oikea syksy.
Joskus on aika pysähtyä. Katsoa tarkkaan, vaikka vain puunoksaa, jossa jäkälä lepää.
Jos ympärilläsi on tilaa ja rauhaa, ei haittaa vaikka edelläsi tai takanasi juoksisi kolme poikaa ja koira. Voi vain tarkkailla hirven jälkiä, poimia sieniä ja katsella miten aurinko leikkii puiden rungoilla. Ehkäpä se on suomalaisuutta.
2 kommenttia:
Ihailen tuota kaunista jykevää mäntymetsää. Hieno kuva.
Arleena, minulle tuo metsä on todellinen akkujen latauspaikka. Valitettavasti kuva ei anna kuin aavistuksen sen kauneudestä.
Lähetä kommentti