Kesälaitumille

Joinakin aamuina on tavallista vaikeampi orjentoitua perhe elämään. Minua väsytti aivan sairaasti herätyskellon soidessa. Sain itseni kahvin keittoon pienellä kannustus puheella. Aivot eivät kyllä lähteneet käyntiin, ruumis vain liikkui. Pikku ukko tuntui olevan yhtä pyörryksissä, pyysi minua herättämään kun kello on kuusi, herätys oli puoli kahdeksalta. Keskimmäinen oli pukenut juhlavaatteet jo puoli kuusi, oikeasti. Esikoinen makoili sohvalla peitteen alla, nudistina tietysti.

Kahvipöytä keskustelu meni upeasti hilseen ylitse. Keskimmäinen halusi kertoa avaruus-ja aikamatkailusta. Teleportin kohdalla ajatukset pomppivat muihin asioihin, vaikka yritin näyttää siltä, että tiedän mistä puhutaan. Ukko kulta oli keskittynyt teräväpiirto television etuihin ja sisäisiin digibokseihin????? Joskus eläminen neljän miespuolisen kanssa kasaa huusolliin sellaisen määrän testosteronia, ettei tällainen naisihminen tahdo kirkumatta kestää.

No, tärkein on tehty, lapset puettu ja noutamassa todistuksiaan. Äippä kirmaa kuumaan suihkuun ja etsii itselleen juhlatamineet. Kohta juhlitaan ylioppilasta.

Ai niin, arvatkaa mitä opet saivat kesämuistamiseksi. Termarit tietysti!

Ihmeitä

Ihmeitä ihastelin aamupäivällä. Olin palaverissä ja sen jälkeen tutustuimme kivikauden kylään. Valtavan asiantunteva opastus johdatteli meidät tutustumaan kivikauden elämään. Pyyntitavat ja ansat tulivat tutuiksi. Useita erilaisia asumuksia kävimme lävitse. Käsityöläistä ihastuttivat erilaiset työtekniikat. Materiaalien kauneus pysäytti, tuohi oli niin kaunista. Tuohesta tehty asumus oli niin hieno ettei muuta voinut kuin ihmetellä. Kyllä täällä asuneet ovat olleet taitavia jo kivikaudesta alkaen. Ylemmässä kuvassa on erään asumuksen ovi, toisessa tuohiseinää. Yksi kesäloma retkikohde löytyi.

Kesäpäivä on kauneimmillaan. Heti kun saan jälkikasvun ruokittua, ajattelin paeta meteliä pihalle. Eilen illalla istuttelin ruusupapuja sekä hajuherneitä. Toki siemenet päätyivät vielä taimipotteihin esikasvatukseen. Kukkapenkin pohjat kaipaavat huomiota ja huomenna en ehdi suvivirsi kiireiltä. Poikaset käyvät hakemassa todistukset ja kirkossa. Lasten kotiuduttua kiiruhdamme juhlimaan Ukko kullan veljenpojan lakkiaisia.

Meinasi unohtua, toissa aamuyönä tuli prinsessa sukuun. Serkkuni perhe sai pienen tytön, kahden isomman siskon iloksi. Ihanaa saada mukavia uutisia. Täytyykin käyttää päätään pienen lahjan suunnitteluun. Mukavaa viikonloppua kaikille.

Nyt on mentävä pelastamaan hämähäkki, esikoinen bongasi juuri raukan keittiön lattialla. Huuto on sellainen, että hämis raukka saa sydänkohtauksen.

Torstai päivän piristys

Aamun palaverin jälkeen käväisin kaupassa. Ruokakaupan oven vieressä on ihana, ystäväni pitämä, kukkakauppa. Ajattelin hetken mielijohteesta hakea pienen kimpun keittiön pöytään. Katsellessani kukkia, huomasin perimmäisessä nurkassa muutaman pionin kukan. Oman näköinen kimppu oli sidotettava. Ihanat tummat kukat saivat minut todella hyvälle mielelle. Niinkin ikävä puuha, kuin siivoaminen tuntuu mukavalta, kun voi ohi mennessään vilkaista ihanaa kimppua.

Eilen palauduin myöhään kotiin. Ensin nautin illalla upeasta teatteri esityksestä. Kalevalainen musiikki ja lausunta jäivät kaikumaan alitajuntaan. Esityksen jälkeen tapasin kollegoja ja nautin heidän seurassaan iltapalan sekä kuuntelin lasten ohjauksen niksejä. Oikein virkistävä ilta. Kotiin ajelin hiljaisuuden vallassa, ihaillen alkukesän vaalean vihreää. Tien lähelle oli laskeutunut lepäämään kaksi joutsenta. Pitkähkössä heinikossa ne olivat ylimaallisen kauniita. Ehkäpä luonto kertoo jotain minulle, näen usein joutsenia yksin ajaessani.

Ulkona pörrää kesän ensimmäisen ruohonleikkuun ääni. Jälkikasvu pelaa jalkapalloa ja pitää omaa mekkalaansa. Huomenna on edessä kivikauden kylä ja uudet tuulet. Tänään ehtii vielä juoda kahvit auringossa.

Pakkasyön jälkeen

Yöllä oli taas hyytävän kylmä, onneksi kasvihuoneessa tuhoa ei syntynyt. Tämä päivä menee taas tiiviisti työn touhussa. Puhelin on tärkein työkalu tänään. Täytyy sopia aikatauluja, houkutella myyjiä tapahtumaan, etsiä yövartijoita, tehdä hivenen laskutusta ja päivittää kalenteri. Muutaman messu varauksenkin aika on käsillä. Huomenna on aamulla palaveri ja työhuoneella oloa. Perjantaina hankkeeseen liittyen menen tapaamiseen ja tutustumaan kivikauden kylään, esinekulttuuria sekin. Tänään on kyllä hauskaakin tiedossa, Illalla menen kutsuttuna pieneen kirkonkylään, jossa esitetään koko koulun voimin Kalevala näytelmä, mahtava voiman ponnistus.Ilta jatkuu pienen tapaamisen ja iltapalan merkeissä. Työhön liittyvää on tämäkin vaikka vapaamuotoisempaa.

Remontin keskellä Simo seikkailee ja elää omaa elämäänsä. Eilen illalla löysin Simon olohuoneen lattialta kaukosäädin vieressään ja aamulla Simo oli keittiössä aamupalalla. Kuopus tuntuu avustavan Simoa kiitettävästi. Sain seuraa blogitukseen, Simo katselee nyt konetta.

Meillä on jännitystä ilmassa. Serkkuni perhe on saamassa uuden jäsenen näinä päivinä. Kolmen lapsen äitinä elän mukana, heillekin tulokas on kolmas. Odottelen viestiä silmät kännykässä, vähän jännittää. Ajatukset ovat tulokkaan äidissä, toivon kaiken menevän hyvin. Hetki kerrallaan.

Simo ja termarit

Ukko kulta ei lähde enää halpa kauppoihin kanssani, tulee kuulemma liian kalliiksi. Ei ollut uskoa silmiään kun ilmestyin hyllyjen välistä termospullot sylissäni ja esittelin saaliin. Kiinalaisia termareita minulla on ollut kovassa käytössä kaksi, vihreä ja punainen. Löysin aivan ihania uusia värejä ja kokoja. Pieni vihreä tulee kurssi käyttöön. Täydellinen open oma. Ukko kulta halusi kyllä vähän perusteluja miksi tarvitsen neljä uutta termaria. Sain vakuutettua.

Simo sorsa oli sitten jo vähän vaikeammin perusteltava tarpeellinen asia. Pitäähän ihmisellä kotieläin olla. Musta sorsa on sitä paitsi yksilöllinen, edullinen, vähän hoitoa vaativa. Minulla kun on se eläinallergia, minkä takia jouduimme kissoista luopumaan, verta vuotavin sydämin. Heltyi ja ymmärsi. Pakkohan jokaisella on olla vähintään yksi musta Simo. Minulla on sorsan lisäksi jotain, jota en vaihda.

Keittiön nupit

Olen aika päivää sitten päättänyt keittiön nupien mallin. Kävin kaupungissa ja poikkesin Indiskassa. Koko keittiö on muuten aika suoraviivainen. Valkoiset ovet, rosteriuunit ym. ruusunupit eivät ehkäpä ole kaikkien helpoin valinta keittiöön. Minä vain pidän kontrastista onpa se värissä, tekstuurissa tai muodossa.