tiistai 30. syyskuuta 2008

Tälläistä tänään

Onneksi on päiviä jolloin aurinko paistaa, se auttaa jatkamaan. Ympärillä kaikki on niin kaunista.

Pojat auttoivat minua käpyjen keräilyssä. Useampi astia täytettiin ja lisää täytetään. Kävyissä ja sammalissa on sitä aitoa tunnelmaa joka nyt viehättää.


Etsijälle
Se on yllä kattojen
Ehkä takana taivaan tähtien, kuun sinne ei yllä kultaiset tikkaat.
Ei korkeinkaan latva puun.
Se on peitossa pilvien, silti edessä avointen silmien.
(Heli pukki)
Autoin läheistä syömään, otin papiljotit pois, kampasin hiukset. Hänellä on kauniit valkoiset hiukset, ne toivon periväni. Istuin hiljaa vieressä kertomassa ulkona olevista punaisista ruusunmarjoista ja auringon paisteesta. Mieleni viipyi sängyllä opettaessani, tehdessäni ruokaa, kirjoittaessani ja auttaessani poikia iltapuuhissa. Elämä on niin mielettömän arvokas, jokainen päivä lahja.


maanantai 29. syyskuuta 2008

Autotallin aarteita

Autotallista voi löytyä ihmeellisiä asioita. Yllä kangaskokeilu, jossa on parafiinillä piirretty kuvio ja värjätyllä ruiskuemulsiolla maalattu kuvion päälle.

Vanhaan puulaatikkoon maalattu kukka ja puumunat maalattuna koristeena. Viritys on menossa uusiksi, laatikko voisi olla ihana hiottuna puhtaammaksi niin, että maalaukset näkyisivät himmeästi.
Väsy nostaa päätään, loppuillaksi käperryn kotiin. Ihan vain teen ruokaa ja järjestelen paikkoja. Aamun soitot, käynnit ja läheisen luona vierailu veivät mehut. Onhan päivä vielä huomennakin, kuten pojat hoilaavat Popedan tahtiin.

sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Lehti sade

Tein löytöjä ollessani ulkona. Autotallista lyhtyjä etsiessäni löysin vanhan taulun, joka on tehty yhteen näyttelyyn. Pohja on käsintehtyä paperia. Anteeksi kehno kuva, kameran akut tarvitsevat latausta enkä voinut ottaa useampia kuvia, hyvän saadakseni.

Sininen kangas on taas joskus aurinkovärjätty pohjakankaaksi. Sitä en muista mitä olen siihen suunnitellut mutta käyttöön pesun jälkeen sekin päätyy.

Uskomattomat tuulen puuskat pyörittävät lehtiä ilmassa, keltainen lehti sade on sakea. Mahtavaa, tuntuu kuin saisi uutta virtaa tuulen puuskista. Olen aamun ollut puhelimessa ja aamupäivän ulkona pihapuuhissa. Mieli tarvitsee nyt erityisesti piristystä, viikonlopun saldo on kaksi läheistä ambulanssilla sairaalaan toinen perjantaina ja toinen tänä aamuna. Tilanteet ovat onneksi rauhoittuneet , ainakin vähäksi aikaa. Ukko Kullan kanssa juttelimme tämän olevan jo niin absurdia, että naurattaa. Älkää luulko etten olisi huolissani, mieli vain tarvitsee lepoa kestääkseen kaiken ja meillä se apuväline on musta huumori. Huomenna hoidamme läheisiin liittyviä asioita, juoksen virastossa ja haen sovitun erän kierrätysmateriaalia. tiistaina on opetukset taas edessä.
Tänään on kuitenkin aikaa ulkoilla, lämmittää sauna ja jutella poikien kanssa.

lauantai 27. syyskuuta 2008

Sammalta ja putoavia lehtiä

Sammalta kranssissa, oveen koristeeksi ja pikkuisen hamppunarua. Yritin koristeitakin sijoitella kranssiin mutta jotenkin oli sellainen päivä, jolloin vähemmän on enemmän. Aivan tarkoituksella on sammal valittu niin, ettei pelkästään vihreä ole kranssin väri. Katkoin valmiiksi pieniä pihlajan taimia, ajattelin sitoa ne torniksi ja ripustaa niihin lyhdyn tai valot. Koko komeus sitten isoon ruukkuun portaiden viereen niin eiköhän nää kotiin tulla.

Tuuli pyörittää lehtiä irti puista. Pojat ovat innoissaan kasatessaan lehtiä. He pyöräilevät lehtikasan lävitse ja ovat onnellisia lehtien kieppuessa ympärillään. Pikkuinen pyöräili koivukujaa pitkin ja oli oikein maalauksellisen näköinen keltaisten lehtien tanssiessa tiellä ja ilmassa.
Kuistin ruukut on tyhjennetty ja siivous tehty. Huomenna pitää mennä hivenen kauemmaksi hakemaan sammalta ruukkuihin, ei hätää, minulla on maanomistajan lupa. Alkava hirvenmetsästys vain ei oikein syvälle metsään houkuta, täytyy varmaan laittaa jotain kirkasta päälle ja minultahan se onnistuu.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Viikonlopun viettoon


Auringonpaiste on hävinnyt. Viikon aikana onnistuin hankkimaan itselleni flunssan. Huuhailen nenäliinojen kanssa ympäri Turkoosia taloa, nenään sattuu. Taitaa olla parasta flussalääkettä lämmittää sauna ja höyrytellä eukalyptystä. Takkaan voisi virittää tulen ja teen pistää hautumaan. Pojat anoivat aamulla elokuva iltaa ja niin pieniin toiveisiin on helppo myöntyä. Ihanaa, että lapsille riittää kun isä ja äiti istuvat vieressä ja katsovat yhdessä elokuvaa. Animaatiot ovat kaikkien suosiossa, ehkäpä Liikkuva linna voisi olla illan päätähti.
Mikä on tämän talon emännän lempiväri? Kukaan ei varmaan arvaa yläkuvan väreistä sitä. Oli pakko ottaa valokuva kun huomasin vaatetangolla värisuoran. Eiliseen villakassiinkin onnistuin vähän punertavaa, liilaa ja fuksian sävyä saamaan. Ihan vahingossa vielä.
.Huovutus innostuksen vallassa kun olen, niin kuvaa vielä huivista. Huivi on märkähuovutettu. Vihreän villan lisäksi olen käyttänyt koristeeksi punertavaa Melli lankaa ja pellavakuitua. Vaalea kuitu siis ei ole lankaa eikä villaa vaan oikeaa pellavakuitua.



Turkoosin talon eläinkanta ei syksylläkään vähene huomattavasti. Joskin joutsenten ja kurkien lepoa lähipelloilla, ennen muuttomatkan jatkamista, olen jo seurannut mutta posliinista eläimet eivät karkaa. Posliini purnukkaan on viikonlopun aikana saatava vähän varpuja ja sammalta. Himoitsen myös raudoitusverkon pingoitusta kuistin kaiteen ja katon väliin, siihen on hyvä valoja ripustella.
Flunssa vapaata , idea rikasta ja rauhallista viikonloppua kaikille.

torstai 25. syyskuuta 2008

Huopunut ja märkä

Kassi numero yksi, pesukone huovutuksen jälkeen. Vaihdoin valkoisen simpukkanapin käsintehtyyn pyöreään lamppuhelmeen. Valkoinen tuntui turhan kovalta pienen miettimisen jälkeen. Koristeeksi laitoin ruskean pitsin ja punertavan villan lisäksi neliömäisen lamppuhelmen. Helmet olen viime talvena tehnyt itse. Helmien sävy on vihreä.

Nytpä sitten starttaan auton ja lähden hyvillä mielin kohti illan ryhmää. Pilkotun villapaidan muut osat odottelevat uusia ideoita.

Viipaloitu villapaita

Torstai on kokeilevan kädentaidon päivä. Iltaryhmä huovuttaa eri tekniikoilla. Tässäpä kierrätystä parhaimmillaan. Löysin vihreän villapaidan kirpputorilta. Taskut antoivat idean käyttää ne kohdat kassiin, jopa kahteen kassiin.

Paidassa oli mukavan näköiset simpukkanapit, jotka ajattelin hyödyntää myös. Kun etsit vanutettavaa villavaatetta kirppareilta tai kaapistasi, varmista sen olevan huopuva. Yksinkertaisesti neuleet, jotka suositellaan pestäväksi käsin ovat aina sopivia.

Käytin hyödyksi valmista saumaa ja leikkasin kahvan laukkuosan jatkoksi. Sinä itse voit miettiä oman laukkusi muodon.

Käänsin neuleen nurin ja ompelin koneella suoraa ommelta laukun ulkosaumat sekä kahvan ulkoreunan.

Käänsin laukun oikein päin. Leikkasin huopuvasta langasta kaksinkertaisen palan, sijoitin sen kahvan sisään. Ompelin tavallisella ompelulangalla käsin kahvan kiinni, kiinnittäen sisällä olevan langan päistään muutamalla pistolla.

Kahvan ompelun jälkeen käytin kierrätyspitsin palaa, joka on värjätty, koristeeksi. Yksinkertaisesti laitoin taskuun superlonin palan ja neulahuovutin villatupsulla pitsin kiinni.

Alla olevassa kuvassa kassi on menossa pesukoneeseen huopumaan. Laitan kassin parin pyyhkeen kanssa ensin 40 asteen pesuun. Sen jälkeen muotoilen höyryraudalla kassin. Illalla laitan kuvan miten kävi.

Villapaidasta leikkasin siis kaksi pikkukassia, kaulurin ja ranteenlämmittimet. Paidasta jäi vielä pikkupaloja pohjaksi neulahuovutuksiin, ei hullummin euron investoinniksi.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Auringon paiste vain jatkuu


Ihan tähän auringon paisteeseen saattaisi tottua, Ilma on mitä ihanin. Sain raahattua ruumiini ulos ja vähän laitettua istutuksia. Jatkan huomenna pihan laittoa ja istutuksia. Perjantaiksi meille on luvattu sadetta, joten nyt on viimeistään tartuttava työhön. Syyskoristelun lisäksi minä löysin alennusmyynnistä salkoruusuntaimia, mustia, keltaisia ja vaaleanpunaisia. Ajattelin kerätä ne yhteen penkkiin ja odottaa miltä ensi kesänä näyttää. Kurttulehtiruusun valkoisen muunnoksen ja vaaleanpunaisen kerrotun hankin myös. Pellolle istutettujen puiden läheisyyteen ne sopivat hyvin, ties vaikka tulisi ruusulehto.
Ilta kuluu opettaessa. Posliininmaalauksen iltaryhmässä on lapsia ja aikuisia, vaativa ryhmä opettajalle. Taitavat lapset ovat kyllä tulevaisuuden toivo, taito siirtyy seuraavalle sukupolvelle myös. Useasti maalaaminen lopetetaan murrosiässä, posliininmaalaus ei ole kovin media seksikäs harrastus teinien keskuudessa, mutta aikuisena aloitetaan monesti uudestaan.
Huomisen päivän kyllä olen ulkona ennen iltaryhmää ja saan hommani tehtyä, enkö saakin :)

tiistai 23. syyskuuta 2008

Ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella

Luonto näyttää kauneimman puolensa, aurinko hellii. Ihmismieli kehitti jostain syystä mustan päivän. Sanoja ei oikein ole. Ihmislapsen paha olo ylitti kaiken käsityskyvyn. Mistä syystä lapsemme ja nuoremme eivät saa apua ajoissa, miksi emme huomaa ajoissa pahaa oloa? Olemmeko niin kiinni omassa kiireessämme ettemme uskalla tai halua puuttua ajoissa toisen hätään. Onko helpompi kulkea ohitse ja kääntää katse?

Vastausta kysymykseen miksi, on hankala, jos ei mahdoton saada. Halaan tänään poikiani lujaa, yritän kuunnella mitä heillä on sanottavaa nyt ja myöhemmin. Toivon, että en koskaan kadottaisi puheyhteyttä heihin. Toivon, että he tietävät vanhempiensa tukevan heitä ja hakevan yhdessä apua. Niin toivon, koska varma en voi olla.
Ajatuksissa mietin kaikkien osallisten sekä omaisten hätää ja ahdistusta. Toivon viisaita ihmisiä avuksi, suojelusta auttamaan kaikkia. Harkitsevia ja myötäeläviä tekemään päätöksiä tulevaisuudessa, jotta voisimme auttaa ennen eikä jälkeen.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Happi myrkytys

Olen ollut koko päivän ulkona. Oma piha jäi huomiotta, kun sovin Äitini kanssa meneväni Ukko Kullan ja Pikku Ukon kanssa laittamaan lapsuudenkotini pihaa. Nyt on sitten tehty sammalpalloja ja kransseja. Pieni potkukelkka, luistimet ja venäläiset puulusikat ovat lyhtyjen lisäksi löytäneet paikkansa katoksen alta koristeina. Kameran unohdin tietysti kotiin. Seuraavan kerran käydessäni otan muutaman kuvan.

Ulkoilu aiheutti tarpeen akuuteille päiväunille. En muista milloin olisin päivällä nukkunut mutta nyt käänsin kylkeä ja nukuin tunnin ennen kuin menin Läheisen luokse iltatoimissa auttamaan. Huomenna on edessä pari opetusryhmää. Keskiviikkona ennen iltaryhmää käyn vihdoin oman pihan kimppuun, sen verran mukavaa oli sammalpallojen teko. Yritän myös etsi mahdollisimman luonnollisen näköisiä callunoita, valkoiset olisivat ihania.
Pieni lisko, joka on valmistettu huovasta on ostettu Unkarista. Valmistaja löytyy siperiasta, kansainvälinen pikku otus siis.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Auringon paistetta

Aurinko on hellinyt tänään meitä. Ruska on parempi kuin vuosiin. Heräsin turkoosissa makuuhuoneessa siihen, että Keskimmäinen tuli kertomaan ulkona olevan purppura puu. Toden totta pihlaja aamuauringossa oli purppura. Kaunis ilma innosti pojat ulkoilmaan koko päiväksi. Katselin keittiön ikkunasta kun veljessarja lekotteli auringossa isoilla kivillä syömässä evääksi hakemiaan omenapiirakan paloja. Kasvoilla loisti puhdas nautinto.

Lisko on livahtanut joskus Äipän siveltimestä Pikku Ukon t-paitaan. Rintamusta koristaa kranssi, jonka toisella puolella on lisko ja toisella pieni sammakko. Kuva on maalattu tavallisella kangasvärillä, pohja on värjätty batiikkiväreillä, reaktiivivärillä.
Olen onnistunut siivoamaan makuuhuoneen. Kuten olette lukeneet olen leiponut erilaisia omenapiirakoita. Ulkona en ole muuta kuin suunnittelun asteella, huomenna ajattelin siirtyä pihamaalle. Kuistin järjestän syyskuntoon ja pesen sen lattian. Kirjahylly on liimaamisen asteella, josko sen saisi seinään huomenna. Saunottu ja levätty on myös, joten kaiken kaikkiaan onnistunut viikonloppu.

lauantai 20. syyskuuta 2008

Pesäkolo

Syksy illat ovat kuin luotuja lämmittelyyn. Takkaan tuli, hyvää teetä ja ihana kirja. Jostain syystä olen lukenut runoja tavallista enemmän näinä iltoina, ehkä se on pieni alakulo, joka pistää etsimään lohtua. Päivän puuhien jälkeen oli ihana istua hiljaisuudessa lukemassa. Talo tuhisee nukkuvien poikien unen tahdissa. Pimeys peittää maiseman. Lyhtyjen valo on ainoa elonmerkki ulkona. Kanelin ja omenan tuoksut viipyvät keittiössä. Tunnen Ukko Kullan läheisyyden viereisessä huoneessa, hänen pyöriessä teenkeitto puuhissa. Minulla on kaikki mitä haluan, oma onni ja pesäkolo.

Tässä on osa Heli Pukin Elämä kantaa runosta.

Pois jää kaikki turha, tuuliin katoaa. Elämä kantaa eespäin kulkevaa.

Kaikkien hankaluuksien, pahan mielen, läheisten kivun ja väsymyksen keskellä ihmisellä on jokin mekanismi, joka pistää ajattelemaan tulevaa ja toivomaan. Mikä se on? Elämänhalu, usko vai toivo?

perjantai 19. syyskuuta 2008

Syksyn merkit

Pukki kaalimaan vartijana. Syysistutukset kaipaavat kipeästi päivitystä, viikonlopun aikana aion laittaa käpyjä, varpuja ja sammalta ruukkuihin. Syksy hiipii hiljaa ympärille. Värit vaihtuvat, valo häviää. Onneksi meille on luvattu mukavaa ulkoilusäätä viikonlopuksi.

Omenapiirakan ohjeen ajattelin etsiä ja pyöräyttää iltateelle piirakan. Pojat keräsivät eilen kassillisen omppoja, mummolassa ollessaan. Niinpä piirakan lisäksi syödään sunnuntaina kaura-omenapaistosta vaniljakastikkeen kera jälkiruokana.
Löysin muutaman kirjan kirpparilta, Ukko Kulta auttaa huomenna minua tekemään Sen, eli hyllyn kuvia luvassa.
Omenan tuoksuista viikonloppua kaikille, levätkää hyvin.

torstai 18. syyskuuta 2008

Kohti perjantaita

Kynttilän poltto jatkuu pyromaaneista huolimatta. Tänään olen käynyt läheisen luona, lähinnä seurana. Illalla on opetusryhmässä vuorossa huopahelmien koristelu. Pojat menevät mummulaan poimimaan omenia ja ulkoilmaan, siksi aikaa kun olen töissä. Ukko Kullalle osui iltavuoro joten mummu ratsastaa apuun.
Pojilla oli eilen urheilukisa päivä koulussa. Esikoisen kuula pronssi ja Keskimmäisen juoksun neljäs sija aiheuttivat mitalli kahvit. Polleita poikia, mitalli killui kaulassa koko illan.
Odotan kovasti viikonloppua, pääsen vihdoin toteuttamaan paljon hehkuttamaani kirjaprojektia. Makuuhuoneen suursiivouskin on suunnitelmissa. Ulkooveen pitäisi vaihtaa syksyisempi kranssi ja mummulasta raahaamani vanhat luistimet voisi yrittää virittää asetelmaksi oven lähelle. Nyt täytyy vain varoa ettei ahnehdi liikaa töitä muuten ei asioiden toteutus ole mukavaa. Minulla on kyllä harvinaiset neljä "vapaa päivää", menen vasta tiistaina opettamaan. Totuuden nimissä on sanottava, että käyn läheisen luona vähintään kerran päivässä, pojilla on kouluprojekteja joissa autan ja omenapiirakkaa ajattelin leipoa pakkaseen. Saan kuitenkin itse järjestää aikataulun ja se on ruhtinaallista.

keskiviikko 17. syyskuuta 2008

Hämärää

Yhtä hämärän hyssyä koko päivä. Viritin takan päälle kynttilät. Ainoa paikka meillä missä pienin pyromaani ei mene laittamaan tyhjiä vessapaperin hylsyjä liekkeihin. Hänelle ei oikein aukene miksi vanhemmat juoksevat vähän aikaa lujaa jos niin tekee. Täysi arvoitus tuntuu olevan myös se, miksi hänelle huudetaan sen jälkeen.
Olen miettinyt tänään monenlaisia matkoja, fyysisiä, psyykkisiä, todellisia ja mielikuvitus. Onko elämä matka? Milloin kiiruhdan juoksuun, milloin tarvitsen tuen ja kanssa kulkijan? Onko työprosessini matka? Syntyykö taidetta vain vaikeilla matkoilla? Onko helpompi ja kevyempi matka jotenkin arvottomampi?
Matka
Uskallatko seurata pyrstötähteä, myrskytuuliin yksin lähteä?
Uskallatko astua aarrelaivaan jota eivät muut nää?
Kuuletko jo tuulessa paukkuvat purjeet?
(Heli Pukki)
Jospa jokainen uskaltaisi tehdä matkan itseensä, valita tien itsellensä.

tiistai 16. syyskuuta 2008

Kirjavia ja mukavia

Syysuutuuksia, huivi ja folk tähti pusero. Pusero on uusi lempivaatteeni. Musta liehuke ja ihana kirjottu kaula-aukko sekä hihansuut. Mustan ja värikkään yhdistelmä on ehdoton lemppari. Jee.

Puseron kirjonnassa on jotain slaavilaista. Tulee teekupit mieleeni. Idea toimisi myös huovutuskuviona. Kenties tähdet voisi siirtää pinkkeihin lapasiin?

Pimeys laskeutuu jo niin aikaisin, että kirkkaita tähtiä tarvitsemme polullemme valaisemaan.
Ylläpidä unelmia, tavoittele haaveita, jottei ala kaapeissasi asustamaan aaveita.
(Sari Kanala)

Palvelin ei toimi

Kyllä sitä on avuton kun laajakaista takkuilee. Eilen Soneran palvelimet takkuilivat ja luvattu toimiminen ilta kymmeneltä oli vain lupaus. Olin järjestänyt itselleni netissä tehtäviä töitä eilen aamuksi ja vaikeaksi meni hommat kun tietokone ei toiminut. Suorastaan kirosanoja syydin ympäriinsä. Tänä aamuna on sitten tehty tämän päivän hommien lisäksi eilisen töitä. Pirkule ja väinämöisen napit.
Kiire pukkaa nytkin, joten siitä syystä tästä tuli pika päivitys. Myöhemmin lisää.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Kotiin paluu

Kotiinpäin, ajan kujaa pitkin aamulla, illalla, kaikkina vuodenaikoina. Väsyneenä, innostuneena. Välinpitämätön en ole ollut koskaan. Keväällä hiirenkorvat. Kesällä syvän vihreät lehdet. Kullankeltaiset puut syksyllä, ennen talven paljaita puita. Maisemaan ei tunnu väsyvän koskaan.

Ensi viikon pitäisi olla aikataulullisesti olla armeliaampi. Huomenna papereiden pyörittelyä, läheisen luona vierailua, posliininmaalausta. Tiistaina, keskiviikko ja torstai menevät opettaessa. Poikien kanssa ajattelin istuttaa papukaijatulppaaneja ja jättilaukkoja. Pihassa pitäisi muutenkin möyriä ennen pakkasia. Ukko kullan kanssa on projektina uusi teline postilaatikolle. Heinäseipäät on jo kaivettu esille sitä varten. Puuhaa piisaa mutta on mukava kun se on rauhallista pikku puuhailua. Työn iloa kaikille ensi viikoksi.

lauantai 13. syyskuuta 2008

Kirjoja useampaan tarkoitukseen



Idea paja, päässä pyörii kirjahylly. Aion ehtiä ensi viikolla kirpputorille, etsin vanhaa nahkakantista tietosanakirjaa. Siitä teen kulmaraudan, ruuvien ja liiman avulla kirjahyllyn. Opiskelija keksi idea askartelutehtävään niin hienon askartelun, ettei sitä enää oikein askarteluksi voi sanoa. Ajatus oli niin hieno, että vaahtosin Ukko Kullalle jotta tuollainen on tehtävä. Sain myös luvan käyttää ideaa. Nään jo sieluni silmin, miten seinällä pysyvä kirjapino herättää ihastusta ja ällistystä. Olen miettinyt vanhan kirjan olevan tarpeeksi arvokkaan näköinen tukikirjaksi. Näin meidän kesken en henno yhtään kirjaani uhrata, joten vanhentunut tietosanakirja on ainoa mistä sen voin tehdä. Kuvia seuraa.
Koko päivä on maalattu. Posliinille on lentänyt sorsia, joutsenia ja pöllöjä. Karhut, ketut ja hirvet ovat vuorossa huomenna.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Viikonloppu

Hengissä ollaan viikon työ rykäisyn jäljiltä. Viikonloppuun virittäytyminen alkaa. Ajattelin lämmittää vaihteeksi saunan. Mikä siinä on, että tuntee itsensä uudelleen syntyneeksi sen jälkeen kun on istunut hämärässä saunassa, lyhdyn valossa. Useasti vielä tuoksua löylyveteen ja musiikkia hiljalleen oven alta kuulumaan. Pika irtiottoa arjesta.
Huomenna menen opiskelemaan maalausta päiväksi, illalla piipahdan antamassa lääkkeet läheiselle. Ajan kulku on ruvennut tuntumaan erilaiselta. Mikä on tärkeää, mikä ei. Läheisen aika alkaa olla niin lopussa, että hiljaa vierellä istuminen on ruvennut tuntumaan päivän tärkeimmältä tehtävältä. Niin vaikeat kysymykset tulevat pohdittavaksi ,ettei niihin ole vastauksia ihmisillä. Mikä on meidän aikamme täällä. Millaista on elämän loppuminen.
Sen minä tiedän, että läheisen rakkaat, lasten lasten lapsiin ovat saaneet ihania muistoja. Yksin niiden takia on kannattanut yksi elämä elää.
Oikein rauhaisaa viikonloppua kaikille. Kuulkaa, lämmittäkää sauna.

torstai 11. syyskuuta 2008

Värit

Kotiin ajaessani huomasin syksyn alkaneen värjätä koivuja keltaiseksi. Viljapellot odottavat puimista vaaleina. Taivas värjäytyi liilan punaiseksi tumman vihreiden havupuiden takana. Ilma väreili siniharmaana hämynä pakkasyötä enteillen. Pitkän päivän ilta.
Päivän kohokohta oli kirjahylly, opiskelijan innovatiivinen idea askartelu. Vanhasta kirjasta ja kulmaraudasta laudan palan avulla tehty Kirjahylly. Upea. Kirjaimellisesti.
Vanhan hakatulta tuntuvan ruumiini käytän saunassa ja käperryn teekupin kanssa sänkyyn. Uni tulee varmaan ennen viimeistä nielaisua.
Aamulla viritän kellon kuudeksi soittamaan, että ehdin tehdä kirjalliset tehtävät. Siitä se huominen jatkuu.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Iskän eväissä

Onneksi Ukko Kulta on kaiken muun lisäksi ruuanlaittotaitoinen. Tunnin kotona olo koko päivänä töiden välissä kun rajoittaa kodinhengettärenä pyörimistä. Aamulla olivat vuorossa tulevaisuuden toivomme, nuoriso-ohjaajat. Neljältä suuntasin kodin kautta illan maalausryhmään. Ihmeet jatkuvat illankin ryhmäkin oli kerralla tarpeeksi iso. Vau.
Onneksi huominen on viimeinen pitkä päivä, mukavasta huolimatta väsymys rupeaa tuntumaan jäsenissä.
Läheisellä eivät päivät auringon paisteesta huolimatta ole helppoja. Itseänikin helpottaisi kun ensi viikolla ehdin useana päivänä käydä. Hänellä tuntuu olevan puhumisen tarve ja vierellä olo helpottaa. Voi kun kuulaat syysilmat jatkuisivat.

tiistai 9. syyskuuta 2008

Vauhtia piisaa

Aamulla suuntasin kohti päiväkeskusta ja mietin onko meillä tarpeeksi maalaajia aloittamaan ryhmää talveksi. Ihmetys oli suurehko kun ikäihmisiä tulvi huoneeseen. Ikinä ei ole ollut näin monta aloittajaa. Tarkoittaa, että juoksen tiistai aamuisin lujaa. Mukavaa oli se, ettei tarvitse arpoa alkaako ryhmä vai ei.
Suuntasin auton nokan toiseen taajamaan ja kävin opettamassa tuleville nuoriso-ohjaajille askartelutoiminnan ohjausta. Neljä tuntia tehtiin askartelu massoja. Taikataikina sai kyytiä. Kustannusten laskua pitää opettaa tuleville nuorisotoimen budjettia noudattaville.
Ehdin neljän jälkeen pyörähtää kodin kautta ennen seuraavaa maalariryhmää. Lisää kamaa autoon sekä itsensä tankkausta. Ilta ryhmässä oli heti ensimmäisellä kerralla myös tarvittava osallistuja määrä ja vanhoja tuttuja. Oli oikein kotoista aloittaa työt. Ryhmä on tosi hauska ja juttua riittää.
Olen oikeastaan ihmeissäni etten ole tämän väsyneempi, mukavat ryhmät antavat virtaa.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Tämä päivä ja yön jälkeen seuraava.

Talviomatto olisi ylellinen kate metsän reunassa. Kuunliljat ovat kauniita varjon kasveja myös. Ystäväni mökillä kasvit ovat saaneet levitä rauhassa suuriksi aloiksi, ihminen ei muutamaan vuoteen ole niitä harventanut. Kaunis vihermatto sai jopa oman saamattomuuden pihalla tuntumaan suunnitelmalliselta. Haluan tietysti laajoja kasvualueita. Pois ajatus, ettei kukaan viitsi rajata kasvua pihassani.

Ensimmäinen päivä on pulkassa. Suunnittelu, tehtävän antoa ja neulahuovutusta. Hain Pikku ukon mummulasta ja kiiruhdin kotiin. Matkalla suunnittelimme spaketti veden keittoa, jotta saisimme iso veljien kanssa ruokaa mahdollisimman nopeasti. Kotona odotti ihana yllätys, Ukko Kulta oli tehnyt kanakiusauksen uuniin valmiiksi. Ihanaa.
Läheisellä on ollut tänään ollut huono päivä. Huomenna kotisairaanhoitoon soittelua ja miettimistä eri oireiden hoitoon. Käyntejä on on varmaan tihennettävä, toivottavasti niitä hyviäkin päiviä vielä tulisi.
Ulkona paistaa aurinko. Laitoimme saunan lämpiämään. Letut taitavat olla toivottu iltapala. Kohti huomista vain.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Harvinainen valoilmiö

En tiedä uskooko kukaan tätä juttua, meillä paistaa aurinko. Koko päivä on ollut sellainen kuin joskus ennen. Kuultavan kirkas syyspäivä jolloin lämpö auringon paisteessa on huumaava. Ihanaa ja voimaannuttavaa.

Kävin aamupäivällä lapsuudenystäväni mökillä ihailemassa paikkoja. Tapaamme valitettavan harvoin, joten oli mahtava puhua muutenkin kuin puhelimessa. Ympäristö oli kuin sadusta, pieni punainen mökki ja harmaa savusauna. Vanhoja istutuksia ympäri pihamaata, löytyi jopa sellainen maksaruoho jota en tunnistanut.

Pensasruusut kukkivat ja syksyn aurinko loi varjoja ympäristöön. Päiväkahvi ei ole aikoihin maistunut niin hyvältä. Tämä päivä oli tarpeellinen ensi viikon kannalta.
Ensi viikko on ensimmäinen opetusviikko tänä syksynä. Aloitan sitten oikein hulinalla, 41 viikkotuntia on sellainen voimainponnistus ettei tarvitse iltasella mitään miettiä. Onneksi normaaliviikko on 11-14 tuntia ja joskus viikonloppuisin 17 tuntia. Viikko ei vain lopu perjantaihin, viikonloppuna minulla on koulutusta. Olen lauantain ja sunnuntain 9-17 maalausta opettelemassa, lisäoppi ei ole koskaan pahasta. Oikein paljon aurinkoisia päiviä kaikille.

lauantai 6. syyskuuta 2008

Syksyn värit

Ulkona sataa, vaihteeksi. Huomasin lehteä hakiessani syksyn hiipineen maisemaan. Parissa päivässä on syksy värjännyt puita keltaiseksi, punaiseksi ja ruskeaksi. Johtuukohan lämpimien värien miellyttävyys syksystä ja luonnon omista väreistä.

Batiikki maalaustekniikalla värjätty pohja on saanut ruskean punaisen uppovärjäys kasteen. Syksyn värit näkyvät vanhan pellava pyyheliinan pinnalla, vuodenaika siirtyy tuotteisiin. Vanhat lakanat ja pyyhkeet, varsinkin pellavaiset ovat ihania värjäyspohjia. Värit pellavalla kiiltävät ja hehkuvat.

Eilen oli minun vuoroni pitää huolta läheisestä. Muutaman tunnin juttelu ja pienet askareet ilahduttivat kumpaakin, kiire on menettänyt merkityksensä. Kuitenkin surumielisyys tuntuu tarrautuvan kuin huomaamatta ja riippuvan mukana tänäänkin. Pilvetkin tuntuvat itkevän. Pojat vetävät minut kuitenkin maanpinnalle ajatuksista. Mikään ei ole niin tehokas tässä hetkessä pitäjä kuin kolme tietokone vuoroista tappelevaa poikasta.