torstai 29. marraskuuta 2007

Tuntien vähyys

Tuntuu kuin joku veisi päivällä ajasta muutaman tunnin pois. Huomaan välillä kellon siirtyneen kuin itsestään eteenpäin. Huomio voi tietysti johtua siitä, että päiviin on ympätty luvattoman paljon juttuja.
Olin rakentamassa tänään myyntipöytiä viikonlopun tapahtumaan ja kerrankin jutut sujui. Meiltä meni vajaat kaksi tuntia koko juttuun. Pöydätkin olivat houkuttelevia, vaikka hermoilin ensin tuotteiden erillaisuutta. Hassua miten yhtenevillä pöytäliinoilla ja siistillä yleisvaikutelmalla saa kummia aikaiseksi.
Juttelin illalla kollegan kanssa ja sain vahvistusta ajatukselle, kouluttaa itseäni hieman. Olen kiireen keskellä osallistunut koulutukseen syksyllä ja viimeinen päivä on lauantaina. Olen saanut paljon uusia asioita koulutuksen myötä ja tämä blogi on esimerkiksi täysin koulutuksen ansiota. Yksin en olisi jaksanut tai ymmärtänyt toimia näin. Vielä en tiedä mitä keksin mutta huomasin tarvitsevani käsityöläisten yhteisöä joka ruokkii uusia ajatuksia. Kesällä menen värjäys kurssille ja verestän hiukan maalaustaitoja, välillä on mukava olla oppilaana eikä vain opettaa.

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Värjäys

Kun sitä aikaa on niin ruhtinaallisesti olen eksynyt kasvivärjäyksen kiehtovaan maailmaan. Ei, yhtään kokeilua en ole onnistunut vielä tekemään langoille tai kankaaseen. Pisanka munia olen aikaisemmin kyllä värjännyt kasviväreillä. Värjäyskasvien itse kasvattaminen kiehtoo myös, onneksi vuodenaika hivenen hillitsee. Viime talvena katselin siemen luetteloita siihen malliin, että jotain tarttis tehdä. Tänä keväänä täytyy kai ne siemenet tilata. Katselin jo paikkaa pellon reunaan värikasvipenkille. Mataraa ja tarhakäenkaalia minulla jo on. Suurempaan tuskaan voi tietysti kokeilla vaikka sipulin kuorilla värjäämistä. Löysin yhdeltä blogisivulta myös puuvillakankaan puretusohjeen ja se on varma kesäpuuha. Joulu lomalle tarvitsee hankkia villalankoja jemmaan ja lueskella valmiiksi puretus ohjeet. Olen neuleblogeja seuratessani huomannut tosi kivasti toteutettuja huiveja jotka voisivat itse värjätyistä langoista olla aika namuja.
Ulkona on uskomaton ulkoiluilma. Maa valkoisena ja viitisen astetta pakkasta. Aurinko paistaa. Käyn pikku ukon kanssa ulkona ennen töihin lähtöä.

maanantai 26. marraskuuta 2007

Neilikkakuusi



Kuva ei tee oikeutta neilikkakuuselle. Luonnossa kuusi oli minusta huomattavasti kauniimpi.

Juhlat

Tässä on mennyt muutama päivä aika tiukasti 60-vuotis synttäreiden merkeissä. Perjantai koristeltiin vanhaa asema rakennusta. Lauantai aamu meni leipoessa ja kahden aikaan oli sitten juhlan aika. Ohessa kuvia eri kohdista, pöytää kuvasin vähän joka puolelta. Punaiset ruusut ja kynttilänjalka olivat yhden sivupöydän koristeena.
Noutopöytä oli sivuhuoneessa jossa oli ihanat tapetit ja vanha pönttöuuni. Kaappien päällä oli lasikulhoja joissa oli joulupalloja. Kynttilät olivat laseissa.
Noutopöydän päällä oli laatikko nurin ja sen päällä hallaharsoa. Harson päällä kukkalaite ja kynttilänjalat, pari joulupalloa siellä täällä.

Pöytä sopi hyvin aseman tunnelmaa. Ulos laitoimme lyhtyjä tuomaan tunnelmavaloa sekä havut portaiden eteen. Eteisaulassa oli kuusi jonka jalka oli hallaharson peitossa, harsolla oli hopean värisiä palloja. Kuusen koristeen valkoisia neilikoita ja hopealankaa. Isossa salissa oli kaikissa pöydissä mariskoolit sekä kynttilät laseissa. Skooleissa tietysti suklaata. Vieraiden kukkia laitettiin pöytiin sitä mukaan kun niitä tuli. Koristelu oli jokseekin onnistunut.Kuusesta laitan myöhemmin kuvan, olen näköjään onnistunut sohlaamaan sen jonnekin.
Muuten kyllä meinasi tulla katastrofi. Ohjelmaa riitti niin, että kaikki vieraat tulivat yhtä aikaa kahville ja vähän aikaa juostiin. Onneksi Veli veikeä osallistui yllättäen ja oikeaan aikaan kahvin kaatoon, muuten oltaisiin oltu pulassa. Suvussa on näköjään enemmänkin kriisitilanteen toimijoita. Omat pojat oli kerrassaan ahkeria likaisten astioiden kuljettajia sekä Ukko kulta taas mies paikallaan. Loppu hyvin kaikki hyvin. Eilinen eli sunnuntai tosin meni sitten loppusiivouksen kurimuksessa. Aamulla olo oli kuin selkäsaunan jäljiltä, jouduin turvautumaan särkylääkkeeseen päästäkseni liikkeelle ja ei alkoholia ei tarjoiltu, kaikki lihakset vaan sanoi työ sopimuksen irti. Vauhtiin päästyäni siivous sujui, ja nyt on tuokin kalenterin täyttö hoidettu kunnialla. Päin seuraavaa haastetta.
Viikko näyttää siis tältä. Maanantai kokous ja puheluita. Sähköpostin siivous ja vastaukset. Tiistai aamuna klo. 08.00 ensimmäinen tapaaminen ja koko päivä iltaan 20.30 asti kiirettä. Keskiviikko koko päivä kiinni hommissa. Torstaina rakentamaan näyttely osastoa. Perjantaina myyntitapahtuma. Lauantaina koulutus. Sunnuntaina myyntitapahtumassa ja purku. No, sehän kuulostaa aivan normaalilta. Täyttä höyryä hommia päin, asia kerrallaan.

torstai 22. marraskuuta 2007

Puuha päivä

Aurinkovärjäys on iloni, oranssista kankaasta on tehty pieniä pehmeitä sydämiä.
Tervetuloa kyltissä on pieniä kukkia kranssin muodossa.
Päivä on mennyt lauantain juhlien tarvikkeita haaliessa ja listatessa mitä pitää ottaa mukaan.
Kamerankin otan mukaan, kuvaan koristelua ennen vieraita. Melkein kaikki tarjottavat on tilattu mutta leivon glögikiille kakun ja suolaiset piirakat. Koska omistan ne lehmän hermot, teen kakun huomenna hyytymään ja piirakat vasta lauantai aamuna. Olen todennut tuoreet tuotteet paljon maukkaimmiksi. Ajan käyttökin on testattu jo monesti, hyvin ehtii.
Tänään minun piti kyllä leipoa osa mutta kuten monesti, tuli esteitä. Isä oli sooloillut ja hankkinut pöytäkoristeeksi punaisia kukkia, onneksi on useampi huone jonne kukkia tarvitaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tilasin sitten valkoisia lisäksi. Kaikki hopeiset ja vihreät joulupallot on kaivettu esille. Neilikka koivu taitaa vaihtua neilikka kuuseen. No niin näin, laitan kuvia miten kävi. Kahdessa huusollista on kaivettu kaikki lyhdyt ja lasimaljat, kynttilöitä on varattu vaikka kuinka. Puuhaa taitaa kestää lauantaihin.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Vauhti vaan kiihtyy


Kuvassa aurinkovärjätty kangas johon on päälle maalattu vapaalla kädellä kuvioita, kangasväreillä.

Viikko on jo puolessa ja tuntuu kun vasta olisin kotiutunut reissusta. En millään meinaa tajuta tätä ajan kulkua. Jouluun on nelisen viikkoa. Kaikki viikonloput on ohjelmoitu ennen sitä ja viikotkin. Joka väliin tuppaa putkahtamaan uusia sovittuja juttuja, opinkohan koskaan sanomaan ei. Tänään on viikon viimeinen opetus ryhmä. Huomenna ryhdyn leipomaan ja perjantaina koristelemaan juhlapaikkaa, äitini syntymäpäivä juhliin. Välissä on pari kokousta ja palaveria, joten joutohetkiä ei juuri ole.
Ajattelin tehdä neilikka puita, katkaisen pieniä koivuja joihin laitan valkoisia neilikoita pieniin labraputkiin. Lisänä puissa on kristallinauhaa ja kuusen jalan peittää valkoinen paperi. Muualla on kynttilälyhtyjä, valkoisia liinoja, vihreät lautasliinat ja noutopöydässä on kolme isoa lasista kynttilänjalkaa joissa on pitkät valkoiset kynttilät sekä valkoisia kukkia isossa vanhassa soppakulhossa. Joulu kun on lähellä niin ajattelin vielä laittaa hopeisia joulupalloja isoihin vanhoihin hillopurkkeihin. Ulos roihuja ja havut portaiden eteen. Vanha asemarakennus pukeutuu juhlaan.
Ja lopuksi vähän maalattua lasia. Ensimmäisessä kuvassa on pienet liköörilasit, vanamo koristelulla. Toisessa kuvassa valkoviini lasit vähän slaavilaisissa tunnelmissa.


maanantai 19. marraskuuta 2007

Ovikoriste

Paiskin
töitä koko viikonlopun ja mieli on hyvä. Joku homma on pois päivä järjestyksestä ja seuraavat haasteet odottaa. Löysin viikonloppuna myös ratkaisun ovikranssi ongelmaa. Yllä oleva koriste pääsee risukranssin sisään ja pienemmät kukkaset sinne tänne kranssiin. Alumiinin ja risun kontrasti miellyttää ajatuksena. Laitan kuvan valmiista tekeleestä kun pääsen sille asteelle. Muutenkin tein kivoja ostoksia "töissä" ukko kulta sai solmion jossa on kiinni laatta "ISÄ". Itselläni on jo saman tekijän lusikasta tehty rintakoru. Ihanan liilan sävyiset ranteenlämmittäjät päätyivät myös Turkoosiin Taloon.
Toisessa kuvassa on Tiimarin löytö, huovasta tehdyt tabletit. En vain laittanut niitä pöydälle vaan ikkunan väliin, koristeeksi. Kuvio ja materiaali oli kohdallaan samoin väri. Ostin kolme tablettia ja leikkelin hiukan sekä kiinnitin kaksipuoleisella teipillä. Kivat makkarin ikkunan piristäjät valmistuivat ja taatusti pikku rahalla.


Kaikille mukavaa ja iloa sisällään pitävää viikkoa, takkatulen lämpöä. Lähden illalla opettamaan ja siitä se viikko lähtee rullaamaan. Joulu on tosi lähellä ja tontut liikkuu.



torstai 15. marraskuuta 2007

Viikonloppu matka

Lähden viikonlopuksi töihin. Rehellisesti sanoen ei oikein paukkuja ole. Maanantai hirvittää jo valmiiksi. Yritän kuitenkin etsiä hyviä puolia asiasta ja yksi on se, että aioin nukkua kaikki liikenevät hetket. Tuotteita en ole tässä opetus rumbassa saanut aikaiseksi. Täytyy ottaa reissu omien töiden mainostuksena. Kaikista asioista kun löytyy se hopea reuna. Ilmahan on sitten vaihteeksi lumipyryinen. Keväällä kun olin työreissussa, oli myös aivan kauhea ilma joten perinteet jatkuvat. Ajelen kyllä varovaisesti.

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

Arvot

Kävin eilen töitten välissä kahvilla. Tuttu kahvilan täti viritteli keskustelua ja juttelimme mistäpä muustakaan kuin kiireestä. Täti sanoi kuulleensa radiosta jutun arvoista. Moni kun sanoo tärkeimmiksi arvoikseen lapsista ja perheestä välittämisen, sukulaisten arvostamisen ym. Radiossa joku viisas oli sanonut, että se on tärkein arvo johon käyttää eniten aikaa. Kolahti, ajattelin perhekeskeisyyden olevan tärkeimpiä arvojani. Tosiasiassa työ tuntuu vievän kaiken ajan varsinkin näin joulua kohti. Eli jos haluan päivittää mitkä ovat omat arvoni ovat, minun pitää myös päivittää ajan käyttö. Tällä hetkellä en voi kaikkea sopimaani perua ja ryhtyä olemaan kokoajan kotona perheen luona. Epäilemättä koko porukka saisi jonkun hepulin, jos niin tekisin. Tulevaisuutta voin kyllä muuttaa suunnittelemalla kalenterin uusiksi. Vapaapäivien merkitseminen etukäteen voisi olla yksi ratkaisu. Paikkakunnan ja muiden elämä kun ei suinkaan suistu radaltaan jos en joka jutussa hommaile.

maanantai 12. marraskuuta 2007

Valopilkkuja

Turkoosin talon turkoosissa makuuhuoneessa on tietysti limen vihreät matot. Virkkasin yhtenä joutohetkenä trikookuteesta omalla ohjeella pieniä mattoja. Väri säväyttää mukavasti turkoosin seinän ja pinkin päiväpeitteen kanssa.

Matot oli yllättävän yksinkertaiset virkata ja paksu trikookude sekä 10 koukku tekivät työn edistymisestä tosi joutuisan. Virkkasin maton noin 2 tunnissa joten näitähän suorastaan tehtailee. Maton halkaisia on n. 80 cm

Trikookuteesta olen virkannut myös koreja ja pöytätabletteja. Nyt minulla on vähän pörröistä bukleeneulosputkea josta ajattelin kokeilla myös mattoa. Mallia vaihdan pyöreästä pitkulaiseen.

Viimeisessä kuvassa on viime kesän batiikki kurssi kokeilu josta tulee vielä tuotteissa käytettävä kangas. Väreissä on korjaamista aika paljon mutta kaksi ensi värjäystä onnistui kuitenkin niin mukavasti, että ne värit päässee valmiiseen malliin. Viimeisen uppovärjäyksen väriä tummennan melko paljon. Kankaassa seikkailee koiran kaltainen tyylitelty hahmo ja kankaan nimeksi tulee Varjokansa.

Tämä päivä on ollut lumisateinen ja vähän loskainen. Odottelen pikku pakkasta, olisi mukavaa jos maisema pysyisi valkoisena. Valo kun lisääntyisi lumen myötä. Huominen on taas tukka putkella päivä, aamu alkaa 07.00 ja jatkuu ilta 21.00. Onneksi on viimeinen viikko jolloin on näin paljon opetustunteja. Alkaa jouluun valmistuminen.

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Talvi teki taikansa

Aamu oli uskomaton. Yöllä talvi oli tullut ja peittänyt kaiken lumeen. Kun hiivin aamulla poikien kanssa hämärässä kahvia isille keittämään, tuntui kun taika olisi tapahtunut ja muuttanut maiseman. Tuntuu, että tämän taian takia suomalaiset käsityöläiset saavat usein ideansa luonnosta. Itse mietin aamulla jo tuotteita joita voisi toteuttaa. Tontut ja enkelit vain seikkailivat lumi maisemassa.
Juhlan vuoksi laitan kuitenkin työt syrjään ja teen iskän onnelliseksi, kinkku menee paistumaan. Kymmenen avioliitto vuoden tuntemuksella haistelin tunnelmaa perjantain kauppamatkalla. Tulkitsin anovan katseen pakastealtaan kohdalla niin, että joku isä tuntisi sunnuntain todella onnistuneeksi, jos kinkku paistuisi juhlan kunniaksi ja sinappia riittäisi. Niin vaatimattoman toiveen toteutan mielelläni. Käsityöläisen mies kun joutuu venymään moneksi vuoden varrella, ettei kinkun paistot tunnu missään. Vakavasti puhuen en oikein osaa edes kertoa kuinka paljon arvostan ukko kullan tukea ja läsnäoloa kaikkina vuoden päivinä.

lauantai 10. marraskuuta 2007

Koko kippo täynnä

Ja enhän minä voinut tehdä päivityksiä ilman pisanka kuvia. Tässä nyt kaikille koko eroja kulhollinen. Kulhossa on kananmunia, ankanmunia, hanhenmunia. Kananmunia on kahdenlaisia, teollisuuskanalan tuotoksia sekä luomumunia ystävän kanoilta.
Kulho on tehty teollisesta paperimassasta, toisen kulhon päälle muotoillen. Kuivumisen jälkeen kulho on gessottu ja päälle ei vielä ole maalattu kuvioita. Teollinen paperimassa on jokseenkin työlästä tehdä mutta toisaalta aivan ihana materiaali. Kuivuttuaan massa kestää hiomista, poraamista, sahausta ym. Massaa voi värjätä jo massa vaiheessa tai kuivana esim. akryylimaaleilla.

Raskas viikko

Kaikille isille ja papoille oikein hyvää isänpäivää. Meillä on tapana viettää päivää perinteisesti ja isi saa aamupalan ja lahjat sänkyyn. Pojat on piiloittaneet lahjat ja kortit vaatekaappiin. Pelkäänpä, että noin kello kuusi löytyy kolme poikaa iskän vierestä.



Enkeleitä kaikille joille tämä viikko on ollut raskas. Itselläni on ollut paljon ajateltavaa, henkilökohtaisia asioita jotka ovat olleet hyvin vaikeita hyväksyä. Asioita jotka ovat laittaneet omia arvoja uuteen järjestykseen. Viikko on ollut myös laajemmassa mitassa vaikea, yhteiskunta ei olekaan niin turvallinen kuin olemme luulleet. Omalla kohdallani on lähinnä hymyilyttänyt se vanha totuus, työ on vain työtä ja ne todella tärkeät asiat ovat läheiset ja se aika jonka meille rakkaat ihmiset saavat olla täällä. Omaisen sairaus kummasti palauttaa kaikki asiat niille paikoille joille ne kuuluvat.
Tänään ajattelen kauniita ajatuksia ja toivon voimia kaikille, jokainen on arvokas ja tärkeä. Viettäkää ihana sunnuntai päivä ja kertokaa kaikille rakkaille kuinka tärkeitä he ovat.

lauantai 3. marraskuuta 2007

Lauantai illan huumaa




Vietän poikien kanssa rauhallista pyhäinpäivää. Ukkokulta on iltavuorossa ja pojat rättiväsyneitä viime yön vieraista. Sopii kyllä minulle, saan pikkuhiljaa touhuta omia hommia.

Kuvassa on aurinkovärjätty kangaspohja, jonka päälle on käsinmaalattu kangasväreillä (painopasta) kuvio. Joku voi miettiä mikä munamania minua riivaa. Aihe johtuu ajankohdasta milloin ko. työ on tehty. Tein taulun viime pääsiäisen näyttelyyn. Kuvassa on vain osa taulusta, kuvio on oikeasti kranssi. Pohja on itse sekoitettu tumman vihreä ja kuvioitu lehdillä.
Ja enhän minä malttanut olla laittamatta kuvaa keittiökoristeesta. Telineessä on keramiikka munia ja kolme itse maalaamaani pisankaa. Yritän huomenna saada kuvia jo jostain muustakin.


perjantai 2. marraskuuta 2007

Karmiini kangas


Kankaaseen on käytetty pelkästään karmiinia pigmenttiä, se tekee hivenen valjun ja kylmän vaikutelman verrattuna keltaisella ja karmiinilla värjättyyn kankaaseen. Mukavia tuotteita ja maalauspohjia tästäkin saa mutta enemmän itseäni miellyttää lämpimämmät värit.
Ulkona pakastaa ja sataa räntää. Taidan palkita itseäni rankan viikon jälkeen ja lämmittää takan. Kuuma tee ja hyvä kirja, niin mitäpä muuta tälläinen täti tarvitsee. Vintissä on pelihelvetti meneillään, viisi poikaa pelaa. Mukava tietää missä jälkikasvu luuraa ja ennen kaikkea tekee. Pojat odottelevat saunan lämpiämistä. Kaverit ovat yötä ja ilta jatkuu elokuvan merkeissä. Niin leppoisaa. että rupeaa hirvittämään.
Kohta tulee blogin pitoa viikko täyteen, hauskaa hommaa ja vie yllättävän vähän aikaa. Olen itse kaikista yllättynein omasta aktiivisuudesta. Homma vie n.15 min päivästä joten ehkä alkuinnon ymmärtää. Saa nähdä jaksanko olla yhtä virkku jatkossa.

torstai 1. marraskuuta 2007

Lasille maalaaminen


Lasiväreillä maalatut kesäpukuiset naarasriekot, menivät huomenlahjaksi metsästävälle sulhaselle.


Maalaan lasia ja poltan työt n. 560-620 astetta. Aiheina on olleet karhut, kukat ym.
Huominen ja viikonloppu on pyhitetty lasinmaalaukselle. Joulutapahtumat on niin tiheässä etten ehdi joulukuussa maalata joten tästä eteenpäin ei tarvitse miettiä mitä tekee joutoaikoina. Huvittaa oma kaksijakoisuus työtä kohtaan, suurin ilo ja epätoivo. Onneksi suurin osa on ihanaa tekemistä. Laitamme esimerkiksi tässä kuussa myymälämme joulusomistuksen ja jo sormet syyhyää. Suunnitelmissa on valkoista paperia, naavaisia oksia, tervanarua, sammalta ja kuusilla täytettyjä ruukkuja

Tonttuillaan

Tässäpä kaikille hivenen tonttuilua. Tontut on neulahuovutettu. Kranssin pupu on myös neulahuovutettu.
Kranssin koristeena on lehdillä peitetty sanomalehdistä tehty "kori" jossa on rosepippuria. Lisänä sammalta siellä täällä.
Valitettavasti koriste ei kauan kestä, täällä Turkoosissa talossa kun olemme niin puskassa, että talitintit nokkivat villasta tehdyt koristeet. Ilo on siis rajallisen ajan mutta kierrätys kunniaan, pitäähän tinttien pesien pysyä lämpimänä.
Talvi nimittäin rupeaa hivenen tunkemaan kylmää meillekin. Tänään on yön sateen jälkeen vähän aurinko paistanut ja ilma tuntunut viileämmältä kuin päiviin. Talveksi laitan uuden koristeen, vielä en ole päättänyt tyyliä mutta jos ei lunta pian pukkaa, jotain vaaleaa ja lumimaista sen olla pitää. Huopa voisi olla mukava materiaali mutta väri on vähän vaikea, valkoinen ehkä hukkuu valkoista ovea vasten. Ehkä jotain muuta lumimaista ja huovasta värikkäät koristeet. Tuumausmyssy päähän.

Sininen tonttu on myös neulahuovutustyö. Tausta on rypistettyä paperia johon on sienellä töpötetty valkoista akryylimaalia. Koristeena on painettua ja poltettua lakanakangasta. Syliinsä tonttu on saanut rosepippuria pienessä lasipullossa, korkkina vanha simpukkanappi. Kanelitanko on saanut tervanaruvyön ja puulusikka on aseteltu käteen. Koko komeus on kasattu kuumaliimaa apuna käyttäen. Tonttuja olen tehnyt jouluisin useita eri värejä käyttäen ja kierrätys tavaroita hyödyntäen. Vanhat avaimet ja pullot ovat mukavia somisteita kransseihin ja tauluihin. Aurinkovärjäystä olen hyödyntänyt taustoissa, kuusikuvioita ja muuta jouluista.
Huovutus on mukavaa, olen vuosien varrella käynyt opettelemassa useita eri tekniikoita. Eli vapaalankahuovutus, neulahuovutus, perinteinen tasohuovutus saippuaa ja vettä käyttäen, nunohuovutus ja kolmiuloitteisia muotoja huovuttaen on ollut opinto-ohjelmassa. Tein itselleni jakun värjäämällä pellavaa batiikki tekniikalla siniseksi, sen jälkeen neulahuovutin kuvioita sinne tänne limenvihreällä, sinisellä ja viininpunaisella. Sen jälkeen pesukoneeseen parin pyyhkeen kera ja pesu. Onnistui yli odotusten ja sai miettimään asustekankaiden tekoa. Vanhimmalle pojalle tein porkkanatossut ja siskolle mansikoilla koristellut tossut. Tossut huovutin valkoisesta villasta mallineen päälle. Porkkanat ja mansikat huovutin sinne tänne ja kippurakärjet saivat pallot koristeeksi. Hyvin tyytyväisiä kayttäjiä on ollut. Villan kanssa lätryy on hauskan lisäksi terapeuttista. Kaikki huovuttajat yhtykää!