Olin illan hankeinfossa ja tapasin tuttuja, jotka kyselivät kuulumisia, kun blogi on ollut hiljaa. Kommenteissakin on vihjailtu missä luuraan. Ihanaa kun olette huomioineet minut ja muistaneet työn raskaan raatajaa. Kiitos kannustavasta viestistä kurssilta. Kaikki tämä ja opetusten loppuminen sai minut nousemaan saamattomuuden suosta ja päivittämään kuulumisiani teille.
Miksikö en ole kirjoittanut ? Saamattomuuttani ja muita tekosyitä riittää. Itse olen miettinyt syyksi seuraavaa.. Yhdistetään opetustustyötä tekevä yksityisyrittäjä, joka haluaa välillä pitää näyttelyitä ja tehdä myös uniikkia. Lisätään edelliseen kolmen poikalapsen äitiys, aviovaimous ja huoli omista vanhemmista ja isovanhemmista sekä leikkauksesta toipuvasta anopista. Voisi lisätä myös harvinaisen raskaan ja hitaasti paranneen flunssan. Pidin kevään ensimmäisen vapaa päivän viime keskiviikkona, mutta se siitä.
Kyllä töissä on ollut kivaakin. Kaksi käsityöliikettä on saanut seinämaalaukset seiniinsä, kädentaitoryhmä toi iloa joka torstai. Koko toukokuu on omistettu kesän näyttelytöiden tekoon. Aikataulunkaan ei pitäisi olla liian tiukka, joten lomasta koko kuukausi tulee käymään ja hyvä niin.
Tomaatin taimia on kuulkaa ihan neljää eri sorttia ja muitakin taimia on sitten koulittu. Ja tämä minun pitää kertoa teille, pionipenkki on elossa, isot punaiset silmut odottavat lämpimiä päiviä. Ihanaa. Etupihalle päätyvät nyt myös muutkin siemenistä kasvatetut taimet, tosin kasvihuoneen kautta, jotta karaistuvat hieman ja johan se vanha kansa sanoi, ettei ennen kesäkuun ensimmäistä viikkoa voi kukkia ulos istuttaa.
Kyllä se kesä sieltä tulee....
Joutsenet ovat joikanneet laskeutuessaan läheiselle pellolle. Peurat ovat illalla katkaisseet kotimatkani ja autossa olen seurannut niiden liikkumista pellolta lähimetsään. Jänis on, joka aamu ruokaillut pihapellolla, lumen keskellä pälvissä. Oravat juoksevat mäntyjen runkojen ympäri kevät touhuissaan. Pojat piti komentaa laittamaan vaatteet päälleen, pihalla kun hyppi trampoliinilla kolme nudistia.
