Turkoosi talo

Mustaa

2010-09-24T20:03:00.002+03:00

Kesä solahti ohitse mustaa miettiessä ja tehdessä. Syntyi petolintupöytä sekä sermi pisankamunille. Käyttelin sahaa, rälläkkää sekä kaasutohoa. Löysin uuden ilmaisukeinon. Petolintupöytää muistuttavaa pintaa syntyy varmasti tulevaisuudessakin.

Minne kaikki aika häviää.

2010-08-21T20:10:00.003+03:00

Kesä on kääntynyt kohti loppuaan. Olen kulkenut hektisistä hetkistä kohti tyyneyttä. Aika on vilahtanut kuin pieni nopea eläin, jonka huomaa liikahduksena silmäkulmastaan. Vasta viime aikoina olen huomannut, joinakin päivinä, ettei minun tarvitse tehdä mitään. Ne päivät ovat olleet kuin lapsuuden sunnuntait, loputtoman pitkiä. Vuosia kestänyt kiireeni on laantunut rauhallisuuteen, ainakin välillä. Oloni on hivenen hutera, aivan kuin nousisi kuumeen jälkeen vuoteesta. Hutera mutta hyvä. En osaa selittää mikä on tuonut tämän olotilan. Mikään ei ole muuttunut. Aikataulut vievät minua edelleen eteenpäin, syksyllä opetusten alkaessa vielä tiukemmin. Kaikesta tästä huolimatta kaikki on hyvin, paremmin kuin hyvin.

Kesän aikana koiruus on siirtynyt lyhyempään turkkiin. Ukko Kulta pitempään partamalliin. Esikoisella on yksi tikin arpi enemmän. Keskimmäinen on siirtynyt teineyden ihanaan vuoristorataan. Pikku Ukko muuttui eskarilaisesta koululaiseksi. Olimme yhdessä ja kotona. Kaksi päivää kolusimme Savonlinnaa. Kiukuttelimme ja huusimme. Halasimme ja rakastimme, olimme. Välillä oli huisin kivaa, välillä maailman tyhmintä ja tylsää. Kesä hujahti ohi, hoitaen meitä. Kouluun lähtö sujui suorastaan kivuttomasti. Toivon meidän jaksavan näillä kerätyillä voimilla taas eteenpäin.

Vielä muutaman viikon keskityn kotiin. Piha odottaa huomiota. On mukava tehdä asioita hetken mielijohteesta. Istua Ukko Kullan kanssa kahvilassa juttelemassa millaisen hiekkapuhalluskaapin hankimme, jotta minä voin puhaltaa lasia ja Ukko Kulta moottoripyörän osia. Kuljeksia yhdessä rautakaupassa. Pohdiskella millaisen omenapuun istutamme kasvilavojen taakse. Vielä ennen kesän loppua käymme tervehtimässä poikien uutta serkkua ja ihastelemme vauvan tuoksua.

Varjon alla

2010-07-19T20:11:00.002+03:00

Lämpö on siedettävää, silti tuntuu kuin hiipisin varjosta toiseen. Liikkuisin metsästäen tuulen virettä.

Arki soljuu eteenpäin. Poikasten lomaa on jäljellä muutama viikko. Ukko Kullan loma lähestyy. Itse suhaan taas vapaan ja työn välillä niin ettei rajaa ole. Tämän viikon vievät ilmaiset toripäivät. Lauantaina suuntaan työnäytöstä pitämään. Minun pitäisi suunnitella syksyksi myyntipisteen hyllyjä ja tuotevalikoimaa. Ihanat uudet puuleimasimet odottelevat pääsyä kuvioimaan kangasta ja paperia.

Taikaa

2010-07-15T13:34:00.002+03:00

Puun partaa. Vanhoja vartijoita. Nähneet paljon, ohikulkijoiden tunteet, elämän kirjon. Seuraavat tulevaa, säilyttävät menneen salaisuudet.

Saniaisten seassa kahlaaminen puhdistaa. Valo, joka siivilöityy kortteen läpi, ohjaa eteenpäin.

Puitten takaa näkyy taivas. Rungot ohittaen löydän sen. Nilkkojani hipaisevat kasvit eivät sido. Jalkani alla pehmeä sammal. Se työntää eteenpäin joustaen askeleeni alla.

Henkeen ottaa

2010-07-14T12:08:00.002+03:00

Helle hengästyttää. Kykenen istumaan tuulettimen alla ja juomaan sitruuna soodaa. Ajatus sentään kulkee vaikka hitaanlaisesti. Odotan sadetta, joka saisi pölyn laskeutumaan.

Talon järjestyksen pitäisi muuttua mutta olen vasta puolessa välissä. Helle pysäytti minut kokonaan. Kun saan tavarat paikoilleen on pihan vuoro. Olemme Ukko Kullan kanssa aikatauluttaneet elokuun, saadaksemme vuosien urakan päätökseen. Heinäseipäitä petsataan mustiksi. Aitaa syntyy ja kasvitukia valmistuu. Pihassa on valmiina multakasa ja lähellä sorakasa. Tiedän homman vievän koko elokuun mutta olen onnellinen ajatuksesta. Saan vihdoinkin ympäristöni sellaiseen kuntoon, että voin katsella tyytyväisyyttä tuntien sitä. Näen muutakin kuin tekemättömiä töitä. Odotan pihani sisustamista. Keittiöpuutarhaa, tilan rajaamista, himmeleitä ja kattokruunuja. Ehkäpä omenapuun alle jotain mukavaa.

Syksyn suunnitelmia tehdään jo täysillä. Joulun tapahtumia sekä ensi vuoden helmikuun käsityö- ja sisustuspäiviä. Pohditaan ensi kesän musiikkitapahtumien yhteyteen käsityöläisten markkinoita. Aikataulu on aina vähintään puoli vuotta eteenpäin. Onkohan se ihan normaalia? Millaista olisi elää vain tässä hetkessä ilman kalenterin orjuutta? Päivä tai kaksi onnnistuu mutta miten olisi kuukausi tai vuosi? Alan ymmärtää välivuotta haikailevia.

Kesän viemää

2010-07-13T10:07:00.002+03:00

Olen kulkenut aikataulutta, vaeltanut pellolla. Varonut ahomansikan raakileita. Lämpö on hellinyt minua ja lapsia. Ukko Kulta ei niin lämmöstä perusta. Uudet ajatukset ja suunnitelmat ovat nupulla. Ajan kanssa näkee mitä niistä suoriutuu. Näyttely lähestyy. Innostus kasvaa. Iltatori vakiintuu. Väki kuuntelee metsäkukkia ja kiertelee katselemassa ympärilleen. Letun tuoksu on vastustamaton. Ystävät ovat piipahtaneet. On ollut hiljaista. Olen nauttinut elämästä.

Olenko juurtunut tänne? Olisiko muualla parempi? Jotain suurta liikkuu mielessäni. Olenko minä oma itseni jossain toisessa maisemassa? Olenko löytänyt itseni täältä? Ehkäpä vain helle sekoittaa päätäni?Saatan tyyntyä kun istun tuulettimen alle ja juon lasillisen kylmää juomaa. Kaikki muutos ei ole hyvästä tai tarpeellista.

Ennustus uusiksi

2010-06-05T11:47:00.002+03:00

Nyt on kaikki laulut laulettu tältä keväältä koulussa. Keskimmäinen ja Esikoinen kurvasivat kirkon kautta kesälaitumille, todistusten kera. Olen oikein ylpeä poikien panostuksesta koulutyöhön. Laitoin kehumisen jälkeen todistukset kaappiin ja siellä ne saavat kesän olla. Nyt on loma.

Eilen hirvittelin pienimmän energia määrää ja ennustin vaikeuksia. Olin väärässä. Aamulla selvisi, että Pikku Ukko oli kehittänyt kuumeen ja ensimmäisenä tekonaan, ylös nousun jälkeen, oksensi reippaasti. Alkoi todella loma. Tällä hetkellä seurataan jokaisen perheenjäsenen liikettä, jotta huomattaisiin paha olo ajoissa. Ihanaa.

Itse pitäisi valjastaa kaikki mahdollinen energia työhön. Näyttelyhommat vaatisivat vielä yhden ikkunan koristeen. Olisiko se teemaan sopiva lintuaihe mutta värillisenä versiona. Mustaa, valkoista ja harmaata kun jo on. Alkuviikon maalaan lasia. Käyn hakemassa posliinilastin ja viemässä tavaraa. Minulla on ensi viikonlopulla kahden päivän koulutus, jonne lähden odottavalla mielellä. Kyseessä on tilasomistus. Erittäin tärkeä juttu, jotta saa messuilla ym. tavarat kohdilleen. Olen ollut tosi iloinen syksyn, talven ja kevään aikana kaymistäni koulutuksista. Ne ovat antaneet uutta potkua töihin. Olen kokeillut uusia inspiroivia tekniikoita. Erillaiset näyttelyyn liittyvät asiat ovat auenneet uudella tavalla, kokonaisvaltaisemmin. Omaan työhön ja markkinointiin on tullut selkeyttä. On tullut sellainen oli, että kyllä se tästä.

Viimeisiä koulupäiviä

2010-06-04T14:01:00.004+03:00

Koko viikko on ollut ruusujuhlaa, kevätjuhlaa, päätöskirkkoa ja valmisteluja. Olen istunut monessa penkissä ja itkenyt milloin isoksi kasvaneita lapsia, suvivirttä tai eskarilasten ystävän laulua. Nämä hetket ovat olleet kalliita. Olen kerännyt hyviä muistoja, jotta jaksaisin sitten niitä vääjäämättä tulevia huonoja hetkiä. Eskarilainen vei opelle ja avustajille maalatut pellavapussukat, joissa on saippuaa. Pussit maalasin kangasväreillä ja käytin ääriviivasivellintä. Kuvio syntyi vapaalla kädellä. Suosin kulutettavia lahjoja koska olen auttanut muutossa enoani, hän oli opettaja. 215 eri pari kynttilänjalkaa kertoi paljon 40 vuoden urasta.

Huomenna on vielä yksi kirkko ja sitten kesälaitumille. Pikku Ukolla on paljon energiaa ja jo nyt on selvitetty pari nujakkaa veljesten välillä. Luulen ettei loma merkitse meillä lepoa ja rauhaa.

Pieninä palasina maailmalla

2010-06-02T11:58:00.003+03:00

Mitä onni on. Onko se rahaa, tavaraa, valtaa, julkisuutta. Onko se saavutettavissa muiden ihmisten kustannuksella. Millä onnea mitataan.

Raha tuskin onnea tuo. Se voi helpottaa elämää mutta tuskin se yksin riittää. Valta tuo yksinäisyyttä, juonittelua, loukkauksia. Joudut tallomaan monta ystävääsi maan rakoon säilyttääksesi valtasi. Julkisuus, onko onnea se, että ihmiset luulevat tietävänsä kuka olet? Mitä sinun pitää piilottaa?

Riittääkö terveys, läheisien terveys, tietty määrä hyvinvointia. Onko siinä kaikki?

Se, ettei mikään ole suuresti vinossa, jos ei nyt niin valtavan hienostikaan. Hiljaisuus. Kahvikuppi kädessä portailla istuminen. Ystävät. Tekstiviestin "pusi pusi" kahdentoista aviovuoden jälkeen. Toisen lämmin iho. Lapsen halaus. Äitienpäiväkortin teksti" maaiilman parhaalle äitille". Onnistunut esine. IC:n sininen savu ja ruputus. Vaalenpunainen kieli karvaturrissa. Selällään rapsutusta kerjäävä koira. Kaikki onnen jyväsiä.

Tiistai

2010-06-01T19:58:00.002+03:00

Postauksen kuvat ovat lauantailta. Otin kuvia kauniista museoalueesta jossa järjestettiin veljeni häät. Kappale kauneinta Keski-Suomea.

Aamu meni sopiessa 7.7 järjestettävän tapahtuman asioita. Kahvilan pitäjä ja lettunmyynti on jo järjestyksessä. Monia muitakin asioita meni jo rutiinilla.

Ilta hujahti Keskimmäisen ja Esikoisen kevätjuhlassa. Vähitellen alkaa tuntumaan kesältä.

Viikkokatsaus

2010-05-31T09:32:00.004+03:00

Kuvissa osa rakusavikurssin töistä. Isompi lintuhahmo lensi jo pesästä häälahjaksi, ennen kuin ehdin valokuvata sen. Työt on tehty "harjoitukseksi" lintuaihe lentää taas ja näissä töissä kokeilin muutamaa asiaa, joita haluan tehdä valmiimmaksi seuraavissa töissä. Kokeilin kahta eri savea, lasite oli valkoinen. Ihan puhtaasti harmitti yhden vadin pieni rikkoontuminen, varsinkin kun se tapahtui ennen raakapolttoa.

Koko viime viikko oli kaaosta. Töitä, kokouksia, uusia mahdollisuuksia kesäksi (mikä merkitsee lisää kaaosta) poikien juttuja, harkkoja, veljen häät, karannut naapurin koira, pari kissanpentua, suruja, iloja, sähköiskuja ja muutama sata kiloa IC-49 osia. Yhteen viikkoon mahtuu paljon. Tämä viikko ei paljon jää jälkeen tuosta viime viikosta. Lasten kevät juhlat osuvat tälle viikolle, on iltatoria, syntymäpäivää ja tulevan tapahtuman kokoustamista. Eipähän ehdi sammaloitumaan.

Esikoisen syntymäpäivät on nyt sitten mahdutettava vielä kalenteriin. Se taas tarkoittaa massiivista siivousta. Meillä kun ei talo pysy valokuvattavassa kunnossa siivousten välissä. Tänä aamunakin on ennen kukonlaulua imuroitu kiivaasti, jotta hiekka lattioilla ei leviäisi kaikkialle. Tosin kun kaikki olivat aamupalapöydässä ympäristö oli palautunut samaan tilaan missä se oli ennen imurointia. Monesti olen todennut sen, että teen mieluiten muuta kuin kuljen luuttu kädessä poikien ja koiran perässä. Kaaoksen määrä tuntuu olevan vakio.

Perjantai oli erityisen hätkähdyttävä päivä. Etsittiin naapurin koiraa joka onneksi löytyi, kuultiin surullisia uutisia ja husattiin paikasta toiseen. Kuopus järjesti sitten ihan erikoisen säikäyttävän loppunäytösen päivälle. Hän on oikea haka purkamaan kaiken ja tutkimaan esineiden sisuksia. Perjantainen purkaminen olisi saanut jäädä väliin. Niin lähellä oli ettei meillä olisi kuin kaksi poikaa. Hän oli löytänyt irrallisen pistorasian, purkanut sen ja tökännyt seinän pistorasiaan. Sähköisku ja shokki seurauksena. Kauhusta vapisevat vanhemmat, itkevät isot veljet ja onneksi pienet vahingot. Kivun ja shokin keskellä Pikku Ukko sanoi isälleen, ettei isä saa koskea ennenkuin sulake on pois päältä. En oikein tiennyt tuossa tilanteessa olisinko itkenyt vai naurannut. Onneksi meillä on kolme lasta ja kaikki nyt kunnossa. Lauantaina juhlittiin Pikku Ukon kummin ja poikien enon häitä. Onnettomuudesta ei näkynyt jälkeäkään.

Sunnuntai vierailu

2010-05-23T07:08:00.002+03:00

Heräsin ennen kellon soittoa keskimmäisen ääneen. "Äiti koira on astunut kakkansa" Tarkoittaa suomeksi sitä, että koko lattia pinta-ala oli leimattu koiran buubbi tassu kuviolla. Ei muuten ole suosikki sisustuselementtini. Tänä sunnuntaina ennen kukonlaulua ja aamukahvia lattia on pesty laventelinhajuisella siivoussuihkeella.

Tässä kulutan aikaani nauttien sitä kahvia ja odottaen, että kello kulkisi eteenpäin. Lähden ajelemaan kohta ystäväni mökille. Kyseessä on lapsuudenystävä, niitä sellaisia joiden kanssa juttu jatkuu siitä mihin se viime kerralla jäi, vaikka aikaa olisi kulunut miten paljon tahansa edellisesta kerrasta. Tosin tämän ystävän kanssa olemme paitsi tunteneet ijät ja ajat, soittelemme välimatkasta huolimatta joka sunnuntai. Kameran otan mukaan jos vaikka ehtisin tallentaa pihapuuhia joita suunnittelimme tekevämme tänään. Toivottavasti se luvattu sade tulee vasta kotiin lähdettyäni. Ensi viikko on alkuviikosta työn täyteinen. Loppuviikolla on sitten sovittuja menoja. Jospa viikon päästä sunnuntaina saisi nukkua siihen asti kun haluaa. Taidan varustaa lapset jonkinlaisella hätätilanne pakkauksella. Siitä löytyisi apu joka tilanteeseen, jotta äitiä ei tarvitse kutsua, joka pulmaa selvittämään. Taitaa olla haavetta? No, sitähän minäkin.

Pavut maahan

2010-05-22T13:47:00.002+03:00

Aamupäivä meni hujauksessa. Etsittiin sitä oikeaa kohtaa kuvaamiseen. Mietittiin miten kurotetaan varjojen täplittämällä tiellä aurinkoa kohti. Mielellään vähän irti maasta, tulevaisuuteen ponnahtaen. Unohtamatta "luonnollista" käsien asentoa, vatsan sisään vetoa ja tietysti pyyntöä käsitellä se alaleuka pienemmäksi. Yllättävän rento tilanne kuitenkin oli. Oli tietysti kivaa seuraa, nauru raikui pitkin pusikoita. Saldona vain yhdet unohtuneet kengät ensimmäiselle kuvauspaikalle. Jännityksellä odotamme nyt tuloksia.

Aurinko paistaa vielä kirkkaasti joten ajattelin laittaa kesäkukkani maahan. Kuvassa on osa istutettavista. Minulla on vielä liilojakin palkoja tekeviä papuja ja kirkkaan punaisia pensaskrasseja.

Olin kuvauksissa ystäväni kanssa. Kotimatkalla pysähdyimme jäätelölle. Juttelimme tulevaisuudesta ja haaveista. Mitä olemme oppineet tämän hankkeen aikana ja miten hyödyntää tulevaisuudessa oppejamme. Molempia kiehtoisi näyttelyiden jatkaminen vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tuumimme, että olisi kiva dokumentoida näyttelyn ideointi, suunnittelu ja toteutus. Eräänlainen matkapäiväkirja.

Valokuvaan

2010-05-22T08:28:00.002+03:00

Koko aamun olen puunannut ja vaihtanut vaatteita. Kampaajalle menen seuraavaksi. Näyttelyyn liittyen on vuorossa valokuvaus. Henkilökuva museon esittely seinälle. Olen miettinyt vaatteita ja koruja kuin paraskin stailisti. Kampaajan kanssa on pohdittu hiuksia ja tyyliä. Jos roikun kolme kuukautta museon seinällä haluan olla parhaimmillani. Vaikeus on vain se, että monen suomalaisen tapaan omakuvat eivät ole se kaikkein mukavin juttu. Olen kuitenkin päättänyt ottaa kaiken irti tästä jutusta. Musiikkia mukaan, pitkä pellavamekko, kansanomaiset jalkineet ja tukka häsäkkä. Kyllä minä tästä selviän, selviänhän varmasti.

300 tekstiä

2010-05-21T14:59:00.007+03:00

Merkkipaalun ohittessani ajattelin tehdä vähän erilaisen postauksen. Monesti mainitsemani näyttely syksyllä on vaatinut monenlaista kiemuraa. Yksi tälläinen oli oman tarinan kertominen. Näyttelyyn tuleva tarina on lyhyt. Sen näkevät muiden tarinoiden joukossa ne, jotka syksyn aikana Saarijärvenmuseolla käyvät. Sen pitemmän tarinan, joka on ollut aihiona tuota tekstiä hiottaessa, kerron teille nyt.Kirjoitin sen muistaakseni maaliskuun lopulla..

Olen käsityöläinen Äänekoskelta, Honkolan kylästä, pellon laidasta, metsän reunasta, mummon mökistä. Vaimo, kolmen pojan äiti,koiran emäntä,tytär,sisko,miniä,laajan suvun jäsen.
Vähitellen kädentaidot ovat ottaneet otteen arjestani. Ensin harrastus, sitten mahdollisuus toteuttaa itseään. Tänä päivänä kovaa työtä, joka on liukumassa enemmän ja enemmän opettamiseen.

Odotan tämän näyttelyn ideoimaa Metsolan väki "sarjaa" onnellisena ja innokkaana. Eläin- ja kasviaiheet, jotka ovat vielä alussa, nupulla, muuttuvat todeksi kesällä. Joulun elin pääni sisällä. Suunnittelin, en vielä uskaltanut laittaa mitään paperille. Vuoden alussa siirsin työn paperille ja avasin muille. Se oli pelottavaa. Työ, jonka ajattelin kertovan minusta "liikaa". Keväällä siirrän pääni sisällön ja paperille piirtämäni, kankaalle ja lasille, posliinille. Kesällä hion ja viimeistelen. Ajatukset saavat muodon. Metsolan väki tarjoaa toivoakseni samaa mielihyvää ja iloa muillekin kuin minulle. Kattaus ja koristeellisuus käsinmaalattuna siirtyy muiden "omaisuudeksi" syksyllä ja elää jouluun.

Mistä kaikki alkoi

Mummolassa pidettiin ompeluseuroja. Tuttuja naisia, joilla oli hienoja töitä käsissään. Istuttiin ringissä, puhuttiin. Isomummu Rauha Eveliina, mummu Aune, sukulaisia,naapureita. Puhe porisi, oli lämmintä ja turvallista. Välillä keskityttiin omaan työhön. Kun maalaan kangasta, joskus tuntuu, että ympärillä on "ompeluseura". Turvallinen rinki jossa voin toteuttaa itseäni. Jotain enemmän kuin tämä hetki. Tunnen sukupolvien ketjun, perityt kädentaidot.

Haluaisin korostaa onneani kun voin asua satumaisen kauniissa perinnemaisemassa. Peltojen reunassa, jossa näkee kevät kynnökset, kesän kasvun, syksyn viljavuuden kaikessa kullan värisessä loistossaan muuttumassa korjattuun sänkeen ja mustaan kynnökseen. Talvella lumen peitossa nukkuvat pellot, auringon valon sytyttämät kimaltavat lumikiteet koivukujalla.

Sukupolvien ketju. Se, että maa jää tänne kun meitä ei ole. Kun joutsenet lepäävät pellolla keväällä ja syksyllä. Peurat liikkuvat, auringon nousua tai laskua vasten, pellon yli. Kettu hyppää myyrän perään ruohikossa. Mäyrä lyllertää ojassa kohti kotiaan. Onneani lisää se, että voin tehdä jotain yksilöllistä käsilläni, niin kuin sukupolvet ennen minua. Opettaa osaamaani seuraaville. Elää arkea pienen mökin pihassa värjäten ja maalaten, samalla kuin mieheni puuhaa omiaan ja lapset leikkivät ulkona leikkejä joita on leikitty tuhansissa pihoissa eriaikoina. Joskus pieni on melkein liikaa, elämää suurempaa.

Metsän taika

2010-05-21T09:36:00.002+03:00

Aamulla hämähäkin tekoset paljastuvat. Hauras ja luja. Olisipa mahdollista löytää tuo yhdistelmä omiin töihin. Sanoinakin ne tuntuvat ainutlaatuisilta. Hauras ja luja.

Ketunleipä kielellä. Lapsuuden maku. En malttanut olla maistamatta ja matkustin muistoihin.

Joskus vähän on enemmän. Muoto kertoo kaiken. Korte häviää kukinnassa mutta voi kuinka kaunis korte oli löytessäni sen pellon läheltä. Kun muistaisin katsoa tarkasti, niin löytäisin kätketyn.

Kameran linnssin läpi tavallisinkin muuttuu aarteeksi. Pienet nukkaiset lehdet. Mielenkiintoinen muoto, väri. Hopeaa ja vihreää.

Niin herkkä ja arka. Yksi kylmä yö eikä niitä ole. Kaikkea ei voi korjata, joskus vain aika antaa sadon. Mietin ystävääni ja nyrkkini puristuu kiinni. Niin hyvä ihminen ja rikottu. Halla voi olla toisen tuomio, pahat sanat.

käki kukkuu

2010-05-20T20:07:00.002+03:00

Käki kukkuu kolmatta päivää. Lakkasin laskemasta tulevia vuosia jossain toisen päivän kohdalla.

Se soi ja soi

2010-05-20T09:20:00.004+03:00

Havut uudistuvat. Katajan tuoksu leijaa auringon lämmittämässä ilmassa. Ikiaikainen, puhdistava ja vahva.

Koivun juurella varjossa. Ajatukset kulkevat menneeseen ja tulevaan. Riitävätkö voimani. Melkein kuulen kuinka mahla nousee puussa, selkäni kastuu runkoon nojatessani. Voisiko minussakin kevät vaikuttaa noin.

Avaan ikkunat ja ovet selälleen. Musiikki tulvii ulos. Istun kivellä ja seuraan kuinka lapset ja koira juoksevat ulos ja sisään. Kaikki ovat jotenkin kevään lumoissa. Poikaset eivät halua nukkua" Äiti on vielä valoisaa". Koira kirmaa lasten ympärillä ja kaikki kiihoittavat toisiaan liikkumaan nopeammin, ahnehtimaan elämää.

Kiveni tuntuu saarelta. Seuraan hivenen kateellisena nuoruutta ja voimaa. Äiti minussa iloitsee miten estottomasti lapset heittäytyvät hetkeen. Yhtään epäröimättä tai varomatta. Kuulen soiton virtaavan ikkunoista.

Jotain ikivanhaa liikkuu sisälläni. Korvani kuulevat sanat.

Ei päivien perijätä. Ei minusta, eipä liene, ei päivien perijätä, eikä kuun tähystäjätä, Otavaisen ottajata. Käänny päivänen salolla, pyöri kuu salon sisään, kule kuusikon tasalla, karkaja katajikkooon. Pilvet pääni pitävät, kädet tyhjeä tapaavi, eessäni pimeä pilvi, takani kirkas taivas. Käänny päivänen salolla.

Istun kivellä, joka on ollut paikallaan Kalevan synnyn aikaan. Pellot ympärilläni ovat satoja vuosia vanhoja. Selkäni takana kasvaa sata vuotta vanhaa metsää. Kaikki oli ennen minua ja kaikki on minun jälkeeni. Ehkäpä hyvinkin kaikki alkoi sotkan munasta. Noissa metsissä todella juoksee hiidenhirvi. Suuri metsän kuningas herää kevään ensi sulamisvesiin. Matkani joskus saattaa sielunlintu.

Kirpparikierros

2010-05-20T08:16:00.004+03:00

Pieni venäläinen kuppi, kokoelman jatkoksi.

Hivenen erityyppinen lisä kokoelmaan.

Kiva rautalankakori kasvihuoneeseen.

Emalimuki aloittamaan uutta kokoelmaa.

Ihana emalinen tarjoilulautanen. Olin aivan täpinöissäni kun löysin lautasen. Kurkkukuvio oli niin täydellinen tulevaan tarkoitukseensa. Avomaankurkut ovat arvoisellaan alustalla tänä kesänä.

Valon voima

2010-05-19T17:03:00.003+03:00

Metsään on suunnattava kulku kun mieltä painaa. Kameran linssin läpi maailma näyttää toiset kasvonsa. Löysin läheltä sadun ja unelman. Pääni täyttyy tulevasta.

Miksi etsisin innoittajaa maailman humusta, kun sen löydän heti kotioven suljettuani. Metsä sulkee minut syliinsä.

Pehmeä sammal on parempi kuin mikään hienoin marmori. Valo tuo kimaltavat timantit pehmeälle pedille.

Aurinko löytyy takapihan kukkapenkistä. Sen loisteessa voi nauttia valosta tarvitsematta miettiä palamista.

Pihapuuni suojaa minua ja se kukkii niin kauniisti. Sen alla olen turvassa.

Vihertää

2010-05-17T09:06:00.004+03:00

Kaikki vihertää. Hitaasti alkanut kevät on täydessä vauhdissa.

Lauantaina vietin päivän tehden savitöitä raakapolttoa varten. Kahden viikon kuluttua on vuorossa lasitus ja rakupoltto. Samana viikonloppuna on veljeni hääateria ja Ukko Kullan issikan osajahtaus, joten aikataulut on edelleen tarpeen. Ukko Kulta käy hakemassa moottoripyöränosia useita kymmeniä kiloja, joten kaaoksen hallinta jatkuu Turkoosissa talossa.

Tänään päivään kuuluu asioiden hoitoa, muffinsien leipomista jalispeliin. Keskimmäisellä on kotipeli, joten kioskin tädiksi muuttuminen kuuluu päivää. Viime perjantaina sain iltatorimainokset, joten niiden levittäminen on tämän päivän hommia. Haaveilemani aikatauluttomuus ei oikein tunnu onnistuvan. Tällä viikolla tuntuu joka päivälle olevan joku hoidettava asia, itseasiassa useampikin.

Kaiken touhotuksen lomassa on sovittu ensi vuoden asioita. Perjantaina sovin posliininmaalausryhmän näyttelyn ensi maaliskuulle. Kyseessä on lastenryhmä. Ensi talvena suunnittelemme näyttelyyn tulevat työt ja teeman. Tarkoitus on nimenomaan antaa lapsille mahdollisuus tehdä töitä joiden aiheet ovat heidän itsensä suosikkeja.

Ihan pelkkää juhlaa tuon iltatoritoiminnan järjestäminen ei ole. Viime torstain vietin puhelimessa. Pienessä kaupungissa jutut tuntuvat muuttuvan ja vääntyvän vaikka miten. Luulimme hoitaneemme asioita fiksusti, luulo ei ole tiedon väärtti. Kun ryhdyimme puuhaan niin ajattelimme iltatorin tuovan iloa vähän kaikille. Torin yrittäjälle asiakkaiden muodossa. Urheiluseuralle torimaksujen muodossa. Kaupunkilaisille kesäisenä olohuoneena. Lomalaisille mukavana tapana tutustua kaupunkiin. Yhteisöille ja yksityisille mahdollisuuden varainhankintaan. Kaupungin yrittäjille asiakasvirtana. Kaupungin imagolle kohottajana ym. Alussa otimme yhteyttä kaupunkiin lupaasioissa, torin grilliyrittäjään yhteistyön merkeissä ja torimaksut keräävään urheiluseuraan. Asiat hoituivat hienosti, vähän liiankin jouheasti. Viime maanantaina tuli sähköposti, joka vilautti vihreää kaupungin taholta ja lupasi virkamiespäätöksen seuraavana päivänä. Keskiviikkona saimme virallisen päätöksen. Torstaina soi puhelin ja minulle kerrottiin , että tiistaina yhteistyökumppanimme luona oli käynyt "hyvää" tarkoittavia ihmisiä kertomassa miten torille tulee kilpailevaa toimintaa. Onneksi minulle soitettiin koska juttu oli täyttä soopaa. Asia saatiin puhuttua ja oikaistua mutta taas törmäsimme asiaan, joka valitettavasti tuntuu olevan kaupungissamme enemmän sääntö kuin poikkeus, perättömiin puheisiin ja suoranaiseen kateuteen. Asian selvitettyämme totesimme jutun olevan tasoa; karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Juttu kyllä vahvisti valitettavasti sen, että pitää vahvasti miettiä missä jaksaa olla mukana. Pienen raon ottaminen tähän kaupunkiin on aina välillä paikallaan. Ilmankos minä haahuilen mielelläni viereisissä kunnissa.

Kesä kerralla

2010-05-12T19:43:00.002+03:00

Meille taisi saapua tämän päivän aikana kerralla kesä. Nurmikko on ihanan vihreä ja tulppaanin lehdet ovat nousseet maasta päivän aikana kymmenen senttiä. Uskomatonta. Eilen vaeltelin harmaissa huopa aamutossuissa ja nyt pitäisi löytää sandaalit. Ulkona miesväki sai issikan käyntiin ja kokeilee pihatiellä ajopeliä. Pärinä on kuin elokuvissa ja sininen savu leijaa talon ympärillä. Leveämpiä hymyjä en ole miehenpuolikkailla nähnyt.

Olen itse hoidellut pikku tehtäviä muutaman päivän. Työnäytös vei yhden päivän, syntyi yksi malli työnimeltään "Hummani hei". Posliinilehti ilmestyi ja työni oli yhdellä sivulla. Muutamaan tapahtumaan tuli kutsu. Iltatorin tiimoilta on kokoustettu. Yhdestä lehdestä soitettiin ja kyseltiin toriin liittyviä asioita. Eräs valokuvaaja soitti ja kysyi saisiko kuvata minua työssä. Kaiken kaikkiaan vauhti jatkuu, mukavalla tavalla.

Ensi lauantaina menen rakukurssille. Saamme tehdä 1-3 työtä. Täytyy pohtia jo valmiiksi tuota työtä. Haluaisin tehdä jotain sellaista, joka sopisi nyt kotiimme. Olen odottanut kurssia jo kauan. Rakutöitä olen tehnyt ennenkin, joten se helpottaa suunnitelman tekoa.

Huomisen vietän kesää tehden. Pihassa on yhtä ja toista siivottavaa. Jospa sitä saisi kuviakin kasvien alkuun lähdöstä. Varsinkin kun minulla on muutama aarre. Sitruunatimjami ja suklaaminttu ovat aivan ihania.

Vauhdin hurmaa

2010-05-04T09:17:00.004+03:00

Pikku Ukko on toipunut vatsataudistaan. Pienellä miehellä otti tauti kuusi päivää. Pakkollinen rauhoittuminen noin moneksi päiväksi takasi eiliselle sellaisen vauhdin, että vähempikin olisi riittänyt. Mönkijä kelpasi IC:tä odotellessa. Nyt kysellään kuinka monta nukkumista on lauantaihin. Pojat kuopivat jo lähtökuopissaan. Enoa odotetaan kärryn kanssa, jotta päästään IC:n hakuun.

Ajattelin hakea vähän kukkamultaa, jotta saan istutettua värinokkoset isompiin astioihin sisällä. Meillä on kyllä vielä niin kylmää, ettei ulos voi istuttaa mitään. Haudoille vien vähän kylmän kestäviä orvokkeja ja murattia. Paikallinen Plantagen mainostaa muratteja kuuden boxeissa. Niitä voisi istuttaa valumaan kirjavalehtisen maahumalan kanssa istutuksien reunoille. Samaan ruukkuun punaisen ja vihreän kirjavia värinokkosia sekä keskelle tumman liilan väriset palot kasvattavia papuja. Kaikki vain ovat niin arkoja, etten todellakaan vielä voi kuin haaveilla istutuksista.

Kesätori hankkeemme tuntuu etenevän vähitellen. Toivomme sen olevan auki joka toinen torstai klo 16.00-19.00. Loppumisaikaa voisi venyttää sään ja liikkeellä olevien ihmisten mukaan. Suunnitelmissa on aloittaa 20.5, tuolla aikataululla välttäisimme koulujen loppumiset ja juhannukset. Tarvitsemme vielä yhden toimijan kanssa yhteisymmärryksen, sen jälkeen toive toteutuu.

Pyörät pyörivät

2010-05-03T10:47:00.003+03:00

Opetus on takana päin. Keho ja mieli on tottunut niin hurjaan pyöritykseen ettei rauhoittuminen ole kovinkaan helppoa. Tällä viikolla on perjantaina työnäytösten pitoa, kuopuksen kouluun tutustuminen ja muuta pientä. Minulle jää omaakin aikaa mutta vielä en osaa löysätä ja nauttia siitä. Vaatii talven jälkeen pari viikkoa, jotta elämä tasaantuu.Vähitellen sitä ryhtyy vilkuilemaan tavallisia ulkopuuhia ja kodin nurkkia, jotka vaativat järjestystä. Mieli ja keho rauhoittuvat kesäaikaan, jonka rytmi on aivan toinen kuin talven. Illallakin ehtii olla kotona ja istua portaalla katselemassa luonnon kulkua kohti kesää.

Pakko paljastaa

2010-05-02T22:45:00.004+03:00

Ruosteista rakkautta. IC tulee kotiin ensi lauantaina. Talon miespuoliset hymyilevät mielipuolisesti. Lauantaista lähtien tiedän mistä heidät kaikki löytää. Oman sivuvaunun vierestä autotallista. Nyt kun löytäminen ei tuota ongelmia, heidän taloon saamisensa voi olla ongelma. Kesälomamme on sitten sijoitettu sivuvaunuun. Voin siis keskittyä pihan hoitoon ja taimien paapomiseen.

Pienet tontut ne piilossa pysyy....

2010-05-02T11:12:00.002+03:00

Kevätnäyttelyn tontut on tehty kierrätysmateriaalista. Villapaidat ja sähköjohdot ovat saaneet uuden muodon.

Tällä vesisateella pienet tontut ymmärtävät pysyä piilossa. Saunan hämärässä tai uunin päällä.

Sateinen sunnuntai

2010-05-02T09:04:00.002+03:00

Sade on piiskannut meitä koko vapun. Kuuntelin pisarointia aamulla. Ääni on lohdullinen, tuo mieleen lapsuuden mökkipäivät. Sateen sattuessa luin ja kuuntelin sateen ääntä. Eilinen meni sänkyssä sadetta kuunnellessa, lukien. Tänä aamuna olen uskaltanut kokeilumielessä keittää kahvia. Kohta poikien kanssa nautimme aamupalan pitkän kaavan mukaan. Juttelemme ja nautimme kiireettömyydestä.

Pikku Ukko on nukkunut välissämme alakerrassa sairastaessaan. Eilen illalla hän puhui itsensä vielä yhdeksi yöksi viereemme. Hauraan näköinen pitkän vaalean tukan omaava lapsukainen katsoi minua. Hän aloitti kertoen miten vähän hän on vienyt keskellä tilaa, eikä ole potkinut tai töninyt Ukko Kultaa tai minua. Pohjustuksen jälkeen hän kertoi unelmastaan, kaikki kolme nukahtaisivat yhtä aikaa. Käsi poskella hän totesi etteiväthän kaikki unelmat toteudu. Tämän unelman me toteutimme.

Iltapäivällä pakkaudumme autoon ja ajelemme vanhan kyläkoulun pihaan. Käymme katsastamassa uutta perheenjäsentä. Vihreä IC-49 odottaa meitä. Kaveri on vuodelta -57. Ukko Kulta on odottanut tätä päivää jo kolmisen viikkoa. Nyt odotus palkitaan.

Ajattelimme piipahtaa kotimatkalla syömässä seudun suurimmat munkit. Sattuneesta syystä meillä kun ei leivottu vapuksi.

Iloista vappua

2010-04-30T10:33:00.004+03:00

Meillä vappu vietetään nyt todella rauhallisesti. Pikku Ukko on ollut kuusi päivää kipeänä ja nyt tauti on minussa. Aamulla on puklattu iloisesti. Nyt ei tarvitse miettiä vappuruokia. Vietämme siis omalla porukalla rauhallisen vapun. Kaikille teille iloista vappua, olisikohan kevään ensimmäisen irtojäätelön paikka. Polvisukatkin voisi kaivaa naftaliinista.

Leipomista, kokousta ja opetusta

2010-04-29T15:08:00.002+03:00

Tänään on lennokas päivä. Puuhaamme kesäksi iltatoria. Asian valmistelu vaatii jos jonkinmoista kuviota. Toivomme kaupunkiimme mukavaa ja rentoa kahdesti kuukaudessa järjestettävää yhteistä olohuonetta. Kesän kuluessa saa nähdä onnistummeko.

Enoni syntymäpäivillä nautitaan Turkoosista talosta tulleita antimia. Eilen ja tänään on sitten uuni pohissut ja kakkuja kasattu. Vauhti ja vaarallisia tilanteita on riittänyt.

Illalla on viimeinen opetus tänä keväänä. Huolimatta räntäsateesta, vedetään viimeinenkin ilta asenteella. Katseet suunnataan sitten kesään.

Näyttelyn kirjarasiat

2010-04-28T10:10:00.003+03:00

Yllä kierrätysrasiat. On pienen tytön aarrerasia, pullopiilo, avainrasia, samettirasia ja mustaa pitsiä kannessaan kannatteleva salaisuuden sisälleen kätkevä rasia. Kaikki kaiverrettuja sekä koristeltuja vanhoja kirjoja.

Ihmettä ja kummaa on aikeuttanut minulle blogger. Vastaukseni kommenttiin on viipynyt yli yön. Napsauttamalla se näkyy oikeassa paikassa mutta komenttien lukumäärä ei muutu. Virhe on kaiken lisäksi vain Turkoosin talon kohdalla, Iken lokissa kaikki on ok. Kumma juttu.

Soihtuköynnös

2010-04-27T19:12:00.003+03:00

Sain lahjaksi soihtuköynnöksen, pienikukkaisen ja tumman. Väri on minusta ihana. Kukka sai muistot pintaan. Nuorena asuin opiskellessa alivuokralaisena Hämeenlinnassa ja muuttaessani sain lahjaksi ihanalta vuokraemännältäni soihtuköynnöksen. Siinä oli isot oranssit kukat. On jännä miten joku asia voi laukaista muiston, jota ei enää edes tiennyt olevan olemassa. Oli kiva viettää vähän aikaa menneisyydessä. Siellä oli paljon hyvää mutta samalla muistin miksi on ihanaa olla tässä hetkessä. En enää haluaisi olla tuo ihminen, kokemus on opettanut paljon. Olen muuttunut ja kasvanut, käynyt läpi vaikeita asioita. Oppinut ymmärtämään itseäni ja asettumaan muiden asemaan. Tämä hetki on hyvä.

Eläintarha liian lähellä

2010-04-27T15:46:00.002+03:00

Nyt alkaa tämä eläimellinen ympäristö olla liian lähellä. Lähistöllä jolkuttelee ilmeisesti jotenkin sairas tai vanha susihukkanen. Viime yönä oli parin kilometrin päästä lähtenyt koira suden suuhun. Aamulenkillä oleva nainen koiransa kanssa oli myös saanut lenkkiseuraa hukasta. Oma koiruus on tavanomaisen irtiolon sijasta nauttinut happensa tarhasta. Nauttii myös niin kauan kuin susi täällä kulkee. Olemme tottuneet tähän luonnon läsnäoloon, joten aivan pienistä emme hätkähdä mutta eipä oteta nyt riskejäkään kun ne voi helposti välttää.

Tuo pihapiiri alkaa vapun lähestyessä vetää puoleensa. Mielessä on virityksiä mustista heinäseipäistä, betonipastilleista, ruosteisesta raudoitusverkosta ja piikkilanka pussikruunuista. Minulla on jonkinlainen halu tehdä pihasta enemmän kuin piha. Haluan siitä tilan, jossa silmäni lepää. Kasvihuoneella voi olla useampi tarkoitus ja keittiöpuutarha voisi olla koriste.

Tapettiverhot

2010-04-26T13:45:00.003+03:00

Ostin keittiöön Tapettitalosta vadelma- tapettia. Käyttötarkoitus vain on hivenen epäperinteinen, ajattelin tehdä verhot. Tarkentaakseni ajatusta kerron tekeväni kapat tuosta tapetista. Laminoin lämmöllä kaksi reunastaan muotoiltua ja a4 kokoista palaa siten, että nurjatpuolet ovat vastakkain. Teen useamman "verhon" palan ja ripustan ne pienillä koukuilla ikkunan väliin. Eipä tarvitse pestä verhoja, riittää kun vain pyyhkii ne kostealla pölyrätillä. Verhojen lisäksi muutama jääkaapin päällä oleva säilytysrasia saa uuden pinnan.

Niin ne suunnitelmat muuttuvat

2010-04-26T08:30:00.002+03:00

Yllä vielä näyttelyn satoa. Ketturepolainen istukseli kierrätysmateriaalista tehtyjen tonttujen seurana. Tonttuihin käytimme vanhaa sähköjohtoa, villapaitoja, vanhaa fleeceä ja taikataikinaa.

Lapsiperheessä mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Suunnitelmat menivät aamulla uusiksi kun Pikku Ukko oksensi. Nyt katselemme huomisaamuun kuinka moni viidestä on taudin uhreja. Vuosi sitten saldo oli komeat viisi. Ei todellakaan houkuttele ajatuksena. Minä kilttinä tyttönä soitin ja peruin tämän päivän tapaamiset. Nyt ollaan ja kuulostellaan kuka juoksee vessaan seuraavaksi.

Pieniä onnen sirpaleita

2010-04-25T19:14:00.002+03:00

Mummon sininen kuppi, pieniksi sirpaleiksi särkynyt. Ruukun kyljessä pieni sirpale muistuttaa kuumista kesistä, mansikkamaidosta ja mummolan tuoksusta. Ohi mennessä sitä on hipaistava ja huokaistava muistojen vuoksi. Onnen sirpaleita.

Kohti kesää

2010-04-25T14:06:00.002+03:00

Ilma on aivan ihana, varsinkin kun vertaa eiliseen. Eilinen hyytävä räntävihmominen on muuttunut auringon paisteeseen. Yllä näyttelyn yksi lintuaihe.

Yllä yksityiskohta tilkkutyöstä. Ilta menee purkaessa näyttelyä. Huomenna olemme taas päivän lähempänä kesää.

Herkkupaloja

2010-04-24T19:45:00.003+03:00

Näyttelyssä voi törmätä näihin herkkupaloihin. Patinoituun metallilevyyn, paperimassasta valmistettuun kulhoon ja sydämeen. Itse tehtyyn saippuaan.

Dreijattuun posliinilautaseen, johon on raavittu pallomaiset koristeet. Kevään väreissä tietysti.

Kevätnäyttely

2010-04-24T17:31:00.003+03:00

Kansalaisopistossa on kevätnäyttelyt parasta aikaa. Eilen ja tänään on rakennettu näyttelyitä kyläkunnille, koiranilmassa. Päivät ovat olleet pitkiä, viima on vinkunut nurkissa ja lunta satanut. Huomenna sitten esitellään osaamistamme kaikille. Illalla pannaan sitten kaikki pakettiin ja siivotaan. Maanantaina kuunnellaan mielipiteitä talven aherruksesta. Itselläni taitaa mennä pari päivää toipuessa. Ylpeä olen kyllä oppilaitten töistä. Kopiointi on ollut pannassa posliininmaalauksessa. Olemme käyttäneet inspirointiin taide- ja valokuvakirjoja. Näyttelyn työt ovat kyllä upeita. Tästä on hyvä kaikkien lähteä kesälomalle.

Ensi viikon nollaan ja teen paperityöt sekä viimeisiä siivouksia työhön liittyen. Toukokuu ja kesäkuu kuluu sitten omia näyttelytöitä syksyksi tehden. Odotan jo sitä niin etten itsekään oikein usko.

Arjen luksusta

2010-04-22T08:56:00.002+03:00

Tänä keväänä olemme saaneet nauttia tavallista suuremmista joutsenparvista. Lähipellot ovat olleet täynnä lepääviä joutsenia. Suopellon saldoksi tuli eilen kuusikymmentä lintua. Vieressä olevan pellon määrä oli 45 lintua. Yksittäisiä pareja on useita. Minä nautin noista isoista linnuista. Viime syksynä surin paria, joka ei tänä kesänä pesi. Linnut lensivät voimajohtoon ja molemmat kuolivat, oli surullista nähdä elämän kadonneen, jostain niin kauniista ja voimakkaasta. Tämän kevään voimakas muutto korvaa menetyksiä.

Sulamisvesilammikon reunalla näin myös mustarastaan ja korpin. Olin jo unohtanut miten kaunis lintu korppi on. Kiiltävän musta ja kookas, nokan muoto on kuin tehty maalattavaksi. Odotan opetuksien loppumista nyt innoissani. Kankaalle on siirtymässä niin monta lintua.

Tavallinen keskiviikko

2010-04-21T09:36:00.002+03:00

Tavallisena keskiviikkona vien Pikku ukon eskariin, isompien mentyä pyörällä kouluun. Tulen kotiin juomaan vielä yhden kupin kahvia, muumimukeista tietenkin. Päästän koiruuden ulos. Luen lehden ja katson aikataulun lävitse. Täytän polttouunin posliinilla tai lasilla. Laitan tuulettimen päälle. Kuuntelen hiljaista taloa. Menen tarkistamaan sähköpostin ja vastaan tarvittaessa viesteihin. Kerään illan opetusryhmän tavaroita. Teen paperitöitä. Valmistelen iltaruuan. Maalaan ja teen omia töitäni. Laitan pesukoneen pyörimään. Haen suunnittelemaani työhön sopivia villanpaloja. Tyhjennän tiskikoneen. Lasken muumimukeja kahteenkymmeneenkahdeksaan. Mietin lempimukiani. Lasken kuinka monta sementtisäkkiä huomenna tarvitaan betonitöihin. Täytän tiskikoneen. Tulostan lähetettäviä laskuja. Siivoan olohuoneen lattian, lastomalla roskat kasaan. Haen eskarilaisen kotiin.

Syömme yhden koululaisen ja eskarilaisen kanssa välipalaa ja juomme teetä muumimukeista. Tyhjennän pesukoneen. Kannan autoon illan opetuksessa tarvittavat välineet. Toinen koululainen saa teetä muumimukeista. Ukkokulta tulee kaupan kautta kotiin. Laitan iltaruuan uuniin. Koiruus ulos. Koululaisten läksyt tarkastetaan. Jutellaan tulevista kokeista. Väännetään peistä ja käydään pari tahtojen taistelua yhden kuusivuotisuhmaisen kanssa sekä kahden teinin. Istutaan ja juodaan kahvia muumimukeista Ukko Kullan kanssa. Tehdään sotasuunnitelma seuraavasta päivästä. Tyhjennän polttouunin ja täytän toisen polton. Syödään yhdessä. Käännän auton nokan kohti opetusryhmää. Tulen töihin. Tyhjennän uunin. Opetan aikuisia ja lapsia samassa ryhmässä. Väsyn. Täytän polttouunin ennenkuin lähden kotiin. Ajeten kotiin hiljaisuuden vallitessa. Katselen luontoa ja mietin sekä suunnittelen tulevaa näyttelyä. Kotona kannan tavarat sisään, hiljaiseen taloon. Koiruuden kanssa ulos vähäksi aikaa. Ukko Kulta tulee alas nukutettuaan pojat. Istumme vierekkäin sohvalla jutellen niitä näitä. Kuulen illan tapahtumista,läksyistä ja muista poikien jutuista. Juomme teetä muumimukeista. Otan kirjan ja menen peiton alle lämpimään. Uni ottaa vallan huomaamatta.

Olen kiitollinen ihan tavallisista päivistä, ne auttavat minua selviämään niistä ei tavallisista päivistä. Ne epätavalliset päivät tunnen liiankin hyvin ja tarvitsen voimia kahlatakseni niiden lävitse..

Värinokkonen

2010-04-20T08:31:00.002+03:00

Kesäkukkana pihalla loistavat tänä vuonna värinokkoset, niiden muodostamaan rinkiin ruukkujen keskelle laitan papuja tukiin kiertymään. Kasvien muodostamat "pesät" ovat muutenkin suosikki muotoja.

Aamupalalla luonnonjugurttia ja kuivattua mansikkaa. Tietysti mansikkakuvioidusta puukupista puulusikalla.

Kirppislöytöjä

2010-04-18T11:27:00.002+03:00

Keittiön pieneen, tiskipöydän päällä olevaan, ikkunaan löysin ihanan hevosaiheisen paperihaitari koristeen. Tuo väriä muuten valkoiseen ympäristöön ja säilyy ehjänä. Olen aivan rakastunut tuohon aiheeseen. Todennäköisesti se on ollut ruotsalainen joulukoriste, alunperin. Meillä se koristaa ympäri vuoden.

Venäläiset puiset maalatut esineet, kulhot,kauhat ja mukit ovat toinen heikkouteni. Uusin löytö päätyi olohuoneeseen, ainakin hetkeksi.

Puuesineiden maalauksia voisi käyttää ideoimiseen kun suunnittelen ensi syksyn töitä. Sivellin vedot ovat aivan mahtavia. Kesällä meillä on ystäväni kanssa sovittu savityö päiviä. Isot laatat venäläisin kuvioin voisivat olla aika namuja.

Keittiötaulu

2010-04-17T16:05:00.003+03:00

Viime viikonloppuna hajoitin pisankatekniikalla maalatun hanhenmunan. Mikäpä tapa tehdä keittiötaulu olisi posliininmaalaajalle tutumpi kuin mahdollillisimman tarkka nysvääminen. Kokosin pienistä siruista munan uudelleen, nyt vain taulun muotoon.

Projekti oli sen verran hauska, että nyt kerään särkyneet kuoret aina talteen ja kehittelen tuolla tekniikalla uusia juttuja.

Hankepäivä on takana. Näyttelyyn liittyvät ajatukset liihottelevat päässäni. Se tila, jossa omat esineeni ovat, tarvitsee valaistusratkaisun. Luulen ettei muuta kuin tuon asian miettiminen mahdu päähäni vähään aikaan. Tänään selvisi uusikin asia. Munaklubilaisia on kolme hankkeessa mukana, joten meiltä tulee sermi, jossa on pisankatekniikalla tehtyjä munia. Se tarkoittaa käytännössä paria viikkoa lisää aikatauluun, joka on varattava näyttelytöiden tekoon. Kesäksi siis riittää haasteita.

Ukko kulta on ollut aivan täpinöissään. Meille tulee uusi perheenjäsen. IC- moottoripyörä, sivuvaunullinen, vuosi mallia-57. On se kumma miten iso mies on aivan asian lumoissa. Luulen näin meidän kesken, että pyörä saa ihan nimenkin. Persoonallinen kapistus tarvitsee persoonallisen nimen. Jään jännityksellä odottamaan mikä nimi on. Kuvatkin on varmaan laitettava blogiin heti kun saan niitä. Ukko kultaa katsellessa näen jo kuinka hän mielessään ratsastaa vapaana pieniä hiekkateitä huimaa 80 km tuntivauhtia rautaratsullaan. Unelmia on oltava meillä kaikilla.

Turkoosin talon eläin

2010-04-16T11:48:00.003+03:00

Tein pari viikkoa sitten tilauslasit metsästäjälle. Hirvihahmo on kiehtonut minua jo jonkin aikaa. Näyttelyynkin hiidenhirvi tulee. Hiekkapuhallusmalli on syntymässä samasta aiheesta. Päässä pyörivät ajatukset liiankin kanssa mutta kyllä tämä on ihanaa aikaa.

Yllä tekstiilivärein,reaktiivivärit, maalattu pakkauspaperi. Ihanaa ulkohommaa, joka tekee ympäristöstä värikkään, pyykkinarulla kuivuessaan. Olen itse käyttänyt paperia taulujen taustoissa ja ihan paketoimisessa. Upeaa ja edullista.

Käsitekuvataidetta

2010-04-16T10:34:00.003+03:00

Viime viikonloppu jätti ajatuksia muhimaan. Viikonlopun aikana syntyi aihioita tulevaan. Käytin minulle erittäin tärkeitä materiaaleja, kirjan sivuja ja lasten valokuvien kopioita. Työn nimi kuvaa ajatustani, kuten käsitetaiteessa useasti tapahtuu. Työn nimi on "Sanoista särkyvät". Revin työn pohjalle kirjojen sivuja. "Hauraat" lapsien kuvat revin myös korostaakseni sanojen voimaa. Päälle valkoista maalia, jonka silmien kohdalta pyyhin sienellä pois. Työn reunat jätin harkitusti epätasaiseksi. Aluspahvi myös nostaa työn alustasta, kehyksessä ylemmäs.

Tuo viime lauantai ja sunnuntai oli kaiken kaikkiaan jotenkin ideoita avaava. Työn alla on nyt tekstiilityö. Kierrätysneuleesta ja pohjakankaasta teen kolmiuloitteista työtä. Se on tosin vasta kokeilu pintakuvioinnista. Loppullinen työ on sitten hivenen haastavampi. Sen teen pellavalle, jonka pinnan maalaan käsin. Maalatulle pinnalle tulee sitten vihkipukuni neuleesta kuviot.

Tulevan viikonlopun käytän koulutuksessa. Syksyn näyttely vaatii taas huomiota, näyttelyn käsikirjoitukseen tutustuen ja henkilökuva tarinaa kehitellen. Sunnuntai olisi sitten ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon, mitenhän sitä osaa oikein olla:)

Sateen uhasta huolimatta mukavaa viikonloppua kaikille. Minä ajelen tässä vielä pari päivää
eläintarhan läpi. Pienempi kylätie kulkee läpi kevään tekemän lammikon. Joutsenet nousevat töyhtöhyyppien ja sorsien kanssa tielle lepäilemään. Ajo on parinkymmenen kilometrin tuntivauhdilla lintuja väistellen hilpeyttä herättävää. Kyllä kevät on mukavaa aikaa.

Aika livahtaa ohitse

2010-04-14T12:09:00.002+03:00

En pysy mukana kun aikaa menee eteenpäin. Pienikin poikkeama aikatauluun ja kaikki on sekaisin. Sellaista tämä kuitenkin on pari viikkoa vielä. Ilon aiheita toki mahtuu arkeen, kiireestä huolimatta.

Keskimmäinen saa vihdoinkin tasoistaan opetusta, jatkossa. Erityisopettajan ja luokanopettajan kanssa on sovittu mielekkään laajemman opin saamisesta. Poikanen turhautuu nykyään, perustehtävät ovat liian helppoja. Toivottavasti oppimisen ilo ja innostus löytyy taas.

Viime viikonlopun käsitetaiteen opiskelu oli ihana katko opettamiseen. Ajatukset synnyttivät uutta ja tulevaisuuteenkin syntyi ideoita. Kirjasin ajatukseni ylös, parempaa aikaa odottamaan. Pari työtä sain aikaiseksikin. Ihana pään tyhjennys ja täyttö.

Tiistain ryhmät on pidetty tältä keväältä. Olen onnellinen valkoisen karpaattienkellon omistaja. Ihana soihtuköynös tuli myös meille. Oli mukava kahvitella ja jutella menneestä vuodesta sekä suunnitella jo seuraavaa.

Vielä täytyy vipeltää, kevät tulee päälle vauhdilla. Joutsenet ja kurjet ovat tulleet. Alkaa tuntua inhimilliseltä jälleen.

Kattia kanssa

2010-04-06T14:27:00.003+03:00

Ei ole kuulkaa ehditty vilkaisemaan uuteen kameraa, asia jurppii minua tosissaan. Enkä ehtinyt pääsiäisenä käydä koneella, saati sitten saada aikaiseksi mitään järkevää.

Juoksin, järjestin, pesin, siivosin, tein ruokaa, maalasin, tein kaikkea muuta kuin olisin halunnut. Turkoosista talosta on loikkineet hirvet maailmalle, enkeleitä on lähetetty tärkeille ihmisille, lasiset tulppaanit ovat muuttaneet syntymäpäiväsankarin kotiin. Näin nyt mutta kuukauden kuluttua minä olen vapaa velvoitteista, jotka vievät aikani nyt tarkkaan. Haaveilen aamuista jolloin voi ottaa kahvikupin mukaan portaille ja istua karvainen kainaloinen vieressä, katselemassa miten kevät kulkee eteenpäin. Siihen asti puurran ja puren hammasta.

Viikonloppuna sitten hiekkapuhallan ja hion. Sormet syyhyävät tekemiseen. Käsittelen puuöljyllä mustaksi. Sovitan ja tuumaan. Toivon, että valmista tulee ja viimeisteltyä. Valmiina nämäkin lähtevät maailmalle kertomaan miten minä maailman koen. Sielunlinnut, hiidenhirvet ja muut turkoosin talon eläimet.

Pääsiäinen

2010-03-31T16:29:00.003+03:00

Pikaisesti toivotan kaikille oikein rauhallista ja keväistä pääsiäistä.

Päivät ovat suhisseet ohitse vauhdilla. Ajattelin uudella kameralla ottaa kuvia, joita viikonloppuna ehdin toivoakseni blogiin laittaa. Ehdin sitten vähän kertoilla kuulumisiakin.

Maanantai

2010-03-22T11:42:00.002+02:00

Minulla on kohtuullisen haastava viikko edessä. Ukko Kulta on viikon kuntoutuksessa ja meikä suhaa edes takaisin. On harrastusta, työt ,koulukyytejä ym. Osaapa taas arvostaa kun mies kotiutuu ja arki palaa.

Lauantaina minulla on vielä koulutuspäivä, johon haluan ehdottomasti osallistua. Pakkaussuunnittelu on mielenkiintoinen aihe ja haluan tulevaisuudessa panostaa kokonaisuuteen entistä enemmän. Hankkeeseen kuuluviakin on oikein kiva nähdä. Lauantaita kohden siis tähdätään.

Munistelua koko viikonloppu

2010-03-19T08:41:00.002+02:00

Yllä toinen etiketti. Ei pöllömpi tuokaan.

Ensi viikolla pitäisi munia olla melkoinen määrä. Menee koko viikonloppu maalatessa. Tänään vien tilaustyön ja viikonloppuna maalaan yhden tilaustyön munien lisäksi. Lauantaina olisi kokous Jyväskylässä mutta saa nähdä miten ehdin. Työn täyteistä viikonloppua on siis tiedossa.

Eilinen lumipyry aiheutti sen, että tänään myös kuntoillaan. Lumityöt odottavat. Kotiin illalla ajaessani lumi oli kasaantunut tielle. Välillä oli aivan valkoisia hetkiä kun ajoin kinoksesesta läpi. Ei auttanut kuin ottaa vauhtia ja ajatella tien olleen tässä ennenkin. Kotiin sentään pääsin ilman traktorin apua tällä kertaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

Munis maailman kartalle

2010-03-17T09:32:00.003+02:00

Yllä munakennoihin tuleva etiketti. Munaklubi voi hyvillä mielin asetella myytävät munat uusiin kennoihin tuon etiketin alle.

Kamera asiaakin on tässä selvitelty. Uusi kamera on tilauksessa, saan sen vasta huhtikuun alussa. Kuvat ovat sitten siihen asti vanhoja tai jonkun muun ottamia:)

Takkaan tuli

2010-03-16T09:14:00.002+02:00

Tiistai on viikon kiireisin päivä. Aamulla mittarissa näkyvä pakkaslukema -23 astetta ei vain houkuta nenäänsä ulos laittamaan . Onneksi aurinko paistaa ja on kaunista. Niinpä lämmitän takan ja suuntaan kohti kaupunkia. Päiväkeskuksen ryhmä maalaa taas hurjasti:) Kyllä valolla on uskomaton vaikutus, ei kiristä vanne, ei rasita polla.

Haaveita

2010-03-15T09:50:00.003+02:00

Kyllä siinä niin kävi eilen, että kamera sanoi työsopimuksen irti kokonaan. Kun lähemmin tarkastelin sitä, selvisi vaurioiden laajuus. Kamera oli ilmeisesti tipahtanut kaapista ja emme silloin ymmärtäneet sen saamaa kolausta. Haaveissa on siis uusi kamera. Blogi kuvat ovat nyt vähän aikaa "vanhoja" jos niitä nyt tekstiä koristamaan tulee ollenkaan. Hivenen harmittaa moinen takaisku mutta toisaalta sormet syyhyävät kun pääsen valitsemaan uutta kameraa. Olisi kiva jos saisi liikkuvasta koirasta tarkkoja kuvia:)

Haen huomenna proton osia, jotka tuttavani ystävällisesti on paikkakunnalle tuonut. Soittelen samalla tarkkoja mittoja lasimestarille, joka leikkaa broton toiset osat. Hain perjantaina kalvoa, josta saan leikattua mallineita, jotta voin hiekkapuhaltaa kuvioita protoon. Hitaasti työn ohessa asiat edistyvät. Jos haaveilen kamerasta, haaveilen myös ajasta ja rahasta, joka antaisi mahdollisuuden kehitellä tuotteita ja näyttelytöitä rauhassa. Työhuone ongelmakin pitäisi ratkaista pikapuoliin. Ilahduttavaa on ollut se, että nyt todella saa asioita aikaiseksi. Työt edistyvät ja tuntuu hyvältä.

Aurinko paistaa

2010-03-14T12:09:00.006+02:00

Houkutuslintu Herra Varis vartioi jääkaapin päällä. Valitettavasti vaikutus ei ole kovin pelottava, jääkaapin ovi käy edelleen kohtuullisen tiuhaan. Kaiken häsläämisen välissä olemme yrittäneet rauhoittaa sunnuntain perheelle. Koko poikakolmikko on mukana ruuanlaitossa. Päätämme yhdessä etukäteen mitä tehdään ja sunnuntaina on jälkiruokaa. Tämän aamun kruunasi aamupala. Ukko Kulta oli yön töissä ja tuli ympäri vuorokauden auki olevan kaupan kautta kotiin. Aamupala oli hotellitasoa. Heräsin kahvin tuoksuun. Luksusta lisäsi omena- vaniljahillo paahtoleivän päällä. Esikoinen huokasi, että isä hemmottelee meitä. Totta se tietysti oli, arjen ihanuuksia.

Olen vähän huolissani kamerasta. Yritin nimittäin kuvata aamulla koiruutta ja blogihiljaisuuden aikana syntyneitä juttuja. Eipä onnistunut kunnolla, ihme viivaa ja värien vääristymää. Odottelen siis Ukko kullan heräilyä ja tuomiota kameralle. Onkohan se sanonut sopimuksen irti lopullisesti?

Minulla on mennyt pari edellistä talvea niin etten ole itse ehtinyt kursseja käymään. Tämä talvi on ollut poikkeus. Olen ollut posliininmaalauskursseilla(2 kpl) ja kolmas on tulossa. Olen myös ollut kierrätysmateriaalikursseilla, tuon lisäksi pehmeät ja kovat mateliaalit on myös käyty päivittämässä. Vielä on tulossa kaksi päiväinen kokeileva kuvataidekurssi ja rakusavikurssi ennen kesää. Ai, niin olin myös Suomen käsityömuseon joulupajassa tutustumassa kollaasitekniikkaan, taiteilija Anna Wildrosen johdolla. Olipa muuten innostava ilta.

Olen siis sulattanut, muovaillut, microvärjännyt, huovuttanut, liisteröinyt, maalannut, hiekkapuhaltanut ja ties vaikka tehnyt mitä. Kivaa ja innostavaa on ollut. Jostain kokeiluista on tulossa ihan tuotteita, niin paljon joku tekniikka on innostanut. Väsyttävääkin kurssirumba on ollut, kaikkihan tuo on tapahtunut työn lisäksi. Olen kuitenkin oppinut, että kun itse opettaa, niin pitää saada uutta myös.

Linnut lentävät ylitseni

2010-03-13T08:48:00.002+02:00

Linnut lentävät yliseni ja tekevät pesänsä turkoosiin taloon.

Olen siirtänyt lintuja lasille, posliinille, kananmunille, hanhenmunille, kankaalle, puulle ja paperille. Jostain syystä lintuni lentävät nyt korkealle.

Vuosi sitten

2010-03-12T19:36:00.002+02:00

Valo oli yhtä kirkas vuosi sitten. Pakkanen puuteroi maan samalla tavalla

vuosi sitten. Lunta vain oli vähemmän.

Neulaset näyttivät koruilta vuosi sitten. Auringon valossa ne säkenöivät niin, että silmiin koski.

Koivun oksat olivat kietoutuneen jäähän. Ne viipyilivät jäätävän kalvon sisällä, viime vuonna

Jokainen, pieninkin, sai osansa lumihiutaleista. Ne kaikki olivat kauniita.

Aurinko herätti viime keväänäkin kaiken. Linnut, puut, ihmiset. Nyt tuntuu samalta
kuin vuosi sitten. On aika antaa auringon lämmittää.

Menneisyys

2010-03-12T08:58:00.004+02:00

Olen joulun jälkeen selannut vanhoja valokuvia. Ryijymallit ja rekipeittokuviot ovat olleet tarkastelun kohteena. Syynä tähän aivotyöhön on ollut Saarijärven museoon tuleva näyttely. Ensi syksynä 17.9-6.12.2010 on käsityöläisten töitä esittelevä näyttely, jossa minunkin töitäni nähdään. Opetukseni rajoittavat tekemistä huhtikuun loppuun mutta sitten pari kuukautta on pyhitetty näyttelyyn tulevien töiden valmistukselle. Toki suunnittelu ja valmistelu on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Protojakin pukkaa. Näyttelyn tarinan rakentaminen on ollut jo nyt todella mielenkiintoista ja innostavammaksi vain muuttuu. Olemme saaneet rautaisilta ammattilaisilta oppia ja ohjausta. Helpoksi tätä prosessia ei kyllä voi sanoa, itsensä asettaa töiden kautta suojaamatta esille. Työkaluja ja haasteita kyllä saa vastalahjaksi.

Jotta arki pysyisi läsnä, eivätkä ajatukset lentäisi vain kesään ja tulevaan, on tällä hetkellä päällimmäisenä huolena munat. Kyllä, pääsiäinen on tulossa ja munaklubi aktivoitunut. Illalla uuniin pääsee kolmisenkymmentä posliinimunaa. Huomenna on ensimmäinen tapahtuma. Pääsiäisviikko on jo täytetty ja oma kukko kiekuu tapahtumakin tulee. Rehellisesti en edes muista kaikkia paikkoja joissa olemme esillä pääsiäisenä. Kiire tulee kuitenkin taatusti.

Kevät on tuonut meille hangenkuoret. Kovassa ja kirkkaassa kevät valossa näkee pitkälle. Ehkäpä tuo valon kovuus saa minutkin näkemään kaikenlaista. Itsessäni ja muissa. Kaikki näkemäni ei ole kovin mukavaa. Peili voi olla aika likainen auringon valossa, talvella sitä ei vain huomaa. On aika pestä peili. Helliä itseänsä ja ottaa pimeydessä kerätyt voimat käyttöön. Tuntea miten voimakas kuitenkin on.

Hengissä ollaan

2010-03-11T16:52:00.002+02:00

Ajattelin keränneeni nyt niin paljon voimia, että jaksan päivitellä mitä turkoosissa talossa on tapahtunut. Mitään ihmeellistä ei lokakuun jälkeen elämäämme ole kuulunut ja toisaalta on sattunut ja tapahtunut valtavasti. Kerron hiljalleen mitä on tapahtunut ja laittelen kuvia muutoksista. Perääni on kyselty, välillä joku on napannut hihasta ja ihmetellyt hiljaisuutta. Olen itsekin ihmetellyt saamattomuuttani mutta todennut sitten tämän voimien keräämisen tarpeelliseksi. Nyt kun kevät hanget sulavat, on aika palata.

Pöllön touhua

2009-10-25T12:46:00.003+02:00

Koko viikko on ollut melkoista vilskettä. Ensi viikko on jos mahdollista kiireisempi. Omat työt ja palaverit on mahdutettu viikkoon minuuttiaikataululla. Flunssa pukkaa päälle. Nukuin kuitenkin eilisen koiranäyttelypäivän päälle, viime yönä, hyvin. Vähän myöhemmin nautittu aamukahvi ja nyt ehdin vielä päivittää blogiakin. Tieto siitä, että tämä meno ei ole pysyvää, auttaa myös jäsentämään tulevaa.

Meillä riehuu koulukärhämä taas. Vasta saimme kolme yläkoulua säilymään ja taas kunta aloitti väännön. Olenkin miettinyt useasti viime aikoina, onko turkoosi talo oikea paikka meidän perheelle. Paikkakunta joka ei kunnioita asukkaitaan pitämällä valtuuston päätöksiä voimassa, asettaa lasten ja vanhusten edun edelle hallinnolliset kuviot, ei ole paikkakunta jossa haluaisin asua. Nyt on ilmassa pohdintaa siitä onko helpompi yrittää vaikuttaa niin, että tämä kunta muuttuu vai onko jossain sellainen kunta jossa kuntalaisia kuullaan. Kiirettä tämä ainakin lisää.

Kiire, kiiiiire....

2009-10-21T09:37:00.002+03:00

Juoksen pää kolmantena jalkana. Unohdan jotain aina. Vastaan puhelimeen ja sähköposteihin yhtäaikaa. En ehdi blogata. Oliko loman suunnittelu jokin merkki ympäristölle? Kalenterini ei ole ikinä ollut näin täynnä. Selkää vaivaa noidannuoli. Muksut kiukuttelee. Koira uhoaa teineyttä. Olohuone siivotaan lastomalla hiekat kasaan. Ukko kulta on ruokavastaava. Joo, on minulla kivaa ja tiedän kärsiväni stressioireista. Vauhtia saa vakaista kotioloista ja mahtavista ihmisistä joita tapaa. Eikä tämä loputtomiin kestä, vain muutaman viikon:)

Haahuilua ja maalailua

2009-10-15T11:09:00.005+03:00

Olen haahuillut viime päivät. Olen muka tehnyt kaikkea koko ajan ja oiken mitään ei synny. Lintu innostuksestani olen ollut iloinen.

Olin viime viikonlopun tiukan opettajan opissa. Haimme mallisuunnitteluun uutta potkua. Meillä oli kalastajalankaa noin metrin pätkä. Pudotimme langan paperille ja teippasimme langan paperiin kiinni. Sen jälkeen langan ääriviivat paperiin kynällä.

Valmistimme minisabluunan leikkaamalla pahviin aukon. Aukko oli sen esineen mallinen, jonka aioimme maalata. Minä löysin jostain kumman syystä linnun ja lehdet. Ne siirsin lautaseen. Maljakossa on täsmälleen sama kuvio mutta lehtien seurana on nyt linnunpyrstö.

Ideana oli tehdä mahdollisimman paljon samaan polttoon, joten teippailua ja kuivattelua työ vaati. Minulta puuttuu lautasesta vielä kahden lehden viimeistely sekä silmän ja nokan viimeistely. Maljakossa viimeistelyä kaipaavat lehdet ja pyrstöstä puuttuu lisäväri yläosasta

Mallista pidin itse niin paljon, että aion käyttää sitä pisankamunissakin. Tässä työssä on nyt vältetty se posliinimaalauksen perisynti, kopioiminen. Malli on taatusti itse suunniteltu, lankaa heiluttamalla.

Tuon maalaamisen lisäksi olen tehnyt lasimosaiikki kynttilälyhdyn. Kyllä, käytin samaa ideaa kuin posliinille. Olen käynyt paikallislehdessä haastattelussa kertomassa viheraluiden vanhempien halusta säilyttää kylä- ja lähikoulut. Olen ollut koiran kanssa lenkillä metsässä ja huomioinut muutenkin Ikeä oikein runsaasti. Olen suunnitellut messuosastoa Tampereelle. Olen kuunnellut yrittäjäystävien huolia. Olen kirjoittanut ystäväni kanssa päättäjille sähköpostia koulujutuista. Olen leiponut pojille sämpylöitä. Olen valmistellut ensi viikon tunteja. Siinähän tuollainen kymmenen päivän pikapäivitys.

Huomenna ajelen rauhassa Ilmajoelle rakkaan lapsuudenystäväni luo. Kummipoika saa kyydin kotiinsa mummolasta. Odotan innolla juttutuokiota. Lauantaina pitäisi siivota ja leipoa. Aion kokeilla vanhoja alumiinisia kakkuvuokia, joita olen hamstrannut kirppareilta. Makean tarjoilun kun ajattelin hoitaa erillaisilla kuivakakuilla. Sunnuntaina on Pikku Ukon sukusynttärit.

Pampuloita

2009-10-04T11:51:00.003+03:00

Lankesin lankakaupassa. Kai niitä on tietysti pahempiakin paheita. Silkkivillassa oli ihanaa Katia pampulalankaa, josta teen samettisen huivin talveksi. Tietysti väri oli se, mikä sai minut "lankaan". Valitettavasti kuvassa eivät värit kunnolla toistu mutta uskokaa, väri on mahtava.

Kiersin myös kirpparin ja hämmästytin itseni. Syksy kai viirasi minut ostamaan kukkaiset tyynynpäälliset. Olen vähän heikkoina tikattuun puuvillaan, varsinkin jos se on pesty pehmeäksi. Joten ehkäpä materiaali selittää tämän lankeamisen.

Päivällä käymme mummolassa, edellisestä kerrasta on luvattoman kauan. Iltapäivällä teen sämpylöitä. Niin, stressi oli harvinaisen kova, liennytys jatkuu toista päivää. Ensi viikko vielä ja sitten syysloma. Minulla loma tarkoittaa toisia töitä kuin opetusta. Seuraavan viikonlopunkin olen itse maalausopissa. Toisaalta on mukava kun syysloma viikolla ei tarvitse ihan niin vahdata kelloa. Omat työt kun voi hoitaa vaikka hyvin aikaisin aamulla tai iltamyöhällä.

Mikään ei huvita

2009-10-03T15:20:00.003+03:00

Tiedättekö tunteen kun mikään ei huvita. Maailma ei tunnu kovin mukavalta paikalta. Kun joutuu miettimään onko aivan hakoteillä. Kun tuntuu, etteivät toiset ymmärrä, vaikka vääntää rautalangasta. Silloin voi vaikka leipoa mustikkapiirakkaa. Ajatukset saavat harhailla rauhassa.

Tiedättekö tunteen, että on aivan varmasti oikeassa jossain asiassa, eikä se kuitenkaan etene. Kun joutuu vaikuttamaan moneen ihmiseen, eikä ole aivan varma, meneekö viesti perille. Silloin voi leipoa puolukka-rahkapiirakkaa.

Tiedättekö tunteen kun tekisi mieli muuttaa paikkakuntaa ja olla paikassa, jossa ei kukaan tuntisi. Kun tekisi mieli olla näkymätön, koska on väsynyt taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Tunteen, jonka takia haluaisi olla sivussa ja vailla mielipidettä, koska mielipiteesi on vastoin valtavirtaa. Silloin voi leipoa kaneli- sokerikierteitä.

Ja niin on leiponut ja ajatellut, ajatellut ja leiponut. Jossain siinä pullantuoksuisessa keittiössä on päätynyt tulokseen ettei voi olla sivussa, olla hiljaa. Jos on hiljaa, jos antaa asioiden vain olla, ei ole oma itsensä. Koska kertakaikkiaan on ihminen, joka ei mene siitä mistä aita on matalin. Koska kaiken kaikkiaan on ihminen joka välittää. Suosittelen leipomista.

Ristiriitaisuus

2009-09-29T21:28:00.002+03:00

Eilinen Keskimmäisen onnettomuus sai tunteet pintaan. Tänään selvisi myös, että solisluu on murtumisen sijaan katkennut oikein kunnolla. Minulla on sellainen olo, että minun pitäisi olla kotona ja kuitenkin työt on hoidettava. Meillä myös Ukko Kulta on aina hoitanut poikia tasavertaisena, joten tiedän poikaa hoidettavan hyvin. Ikiaikainen äitien huono omatunto silti nostaa päätään. Tiedän sen olevan turhaan mutta silti haluaisin laittaa pojan pumpuliin ja paijata koko ajan.

Tänään töissä kokeilimme lasikuidun sulattamista posliiniin. Lasikuitu vaatii tärpättiliukoisen öljyn ja kovan lämpötilan sulaakseen. Mukavaa on avata uuni seuraavan kerran, kokeilut ovat kivoja. Muutenkin tuo ryhmä on innokas kokeilemaan uutta. Opettajaa se inspiroi aina, oppii itsekin.

Vähän vipinää

2009-09-28T21:24:00.002+03:00

Kiireisen viikon alku muuttui vielä kiireisemmäksi. Keskimmäinen kaatui pyörällä. Upeaa oli se, että hänellä oli kypärä päässään. Huonompi juttu oli se, että häneltä murtui solisluu. Äitiä itketti, särkylääke tokkurainen pentu. Muksu oli vähän ylpeä ensimmäisestä murtumastaan. Liikasta vapautus ja kauhujutut kavereille kerrottavaksi, pienen pojan optimismiä tapahtuneen jälkeen. Mutta kyllä minua silti vähän säälitti.

Metsä

2009-09-27T21:59:00.002+03:00

Viikko oli vaativa, lievästi ilmaistuna. Eikä tuo tuleva viikko sen helpommalta vaikuta.

Eilinen oli mukavaa vaihtelua. Sulatin vinyylilevyn kuumailmapuhaltimella kulhoksi. Kokeilin kuvansiirtoa kankaalle lakan avulla. Testasin miten muovipusseista ja karkkipapereista saa kankaanomaista materiaalia silittämällä ja sulattamalla. Kivaa puuhaa kivassa seurassa.

Tänään ravistin viikon väsymyksen harteiltani metsässä. Koiran kanssa 1,5 tuntia metsässä, sai minut tuntemaan itseni uudesti syntyneeksi. Väsymys valui metsäpolulle kuin vesi. Puron reunassa pelleilevä koira sai minut nauramaan ääneen. Tuntui kuin naurun mukana olisin saanut uutta voimaa. Huominen ei tunnu nyt niin ylivoimaiselta. Jokaisella pitäisi olla oma huolieläin. Minulla on musta, pehmeä ja iloinen Ike.

Kukkia kirpparilta

2009-09-25T19:42:00.002+03:00

Kiertelin viikolla paikkakunnan kirppareita. Törmäsin liiviin, jota en voinut ohittaa. Mukaan lähti Unkarissa valmistettu pojan liivi. Todella huolella valmistettu ja aivan pitämätön. Vuoren hierogyfejä tarkasteltuani minulle selvisi valmistusvuosi 1950. Minua huvitti sattuma, katselin Unkarissa kirpputorilla vanhoja tekstiilejä. "Antiikilla "oli sellainen hinta, etten sieltä tuonut kirjottuja liivejä. Kotipaikkakunnan kirpputorilta liivi lähti 50 sentillä, kai tuo oli meille sitten "tulossa".

Myyntipäivä takana, jaksamisreppu tyhjä. Sauna piristi sen verran, että jaksoin raahautua koneelle. Kohta kaivan hyvän kirjan ja kommin sänkyyn. Huomenna on se kiva päivä, pääsee ekojuttuja opettelemaan. Karkkipapereiden ja muovipussien lisäksi pitää etsiä valokuvia ja vinyylilevy, jotain mainintaa oli vahvasivuisista lehdistäkin. Nyt, jänskittää mitä siellä noista syntyy. Mukavaa syysviikonloppua kaikille. Ladatkaahan akkuja kaiken kivan tekemisellä.

Tilannekatsaus

2009-09-24T14:26:00.003+03:00

Sää on ollut tänään mitä upein, aurinkoinen ja kuiva. Puimakoneet ovat jyristäneet pelloilla ja traktorit hiekkateillä. Kirkas ilma enteilee hallaa. Kohta on tehtävä viimeiset syysistutukset. Alkaa takkatulien aika. Sunnuntaina kaivan kaikki pihalyhdyt esiin ja asettelen ne paikoilleen. Päivä on lyhyempi kuin yö.

Hain ystävältä huomisiin myyjäisiin tavarat. Tuuraan huomenna häntä ja hän minua lauantaina. Näin me käsityöläiset järjestämme aikamme, auttamalla toisia. Lauantaina minä menen kouluttautumaan, ekoilemme. Käsky kävi tekstiviestitse, karkkipapereita ja muovikasseja mukaan. Sunnuntaina kuulette mitä hommattiin.

Inspiraation lähteitä

2009-09-23T08:49:00.002+03:00

Olen selannut Maailman ihanin tyttö kirjaa, mielikuvitus on saanut siivet. Mielessäni on kuvia, jotka pitäisi siirtää kankaalle ja posliinille. Ohut vaneripohjakin houkuttelee puunsyineen. Nyt on esteenä se kuuluisa aika. Mutta niinhän sitä sanotaan, että jos oikein jotain haluaa, löytyy myös aikaa. Nyt täytyy todeta, että sitä tahtoa löytyy, se vain vaatii hiukan järjestelyä.

Keräilyä keittiön seinälle

2009-09-22T14:20:00.003+03:00

Kesällä keittiön limenvihreä tehosteseinä alkoi näyttää tyhjältä. Samaan aikaan näin taitelija Outi Markkasen "sammakkokannu" työn. Vähän aikaa juteltuamme teimme vaihtokauppoja ja taulu sai uuden kodin. Kannu oli pari kuukautta yksin. Ehdin jo jutella Ukko Kullalle halustani kerätä keittiö-teemaan jotenkin liittyviä tauluja koko seinän täyteen. Sitten huomasin yhdessä kehystämössä ihanan jutun. Sammakko sai kaverin. "Yhteinen soppa" kuvaa monella tasolla tätä huusollia. Se kävi myös teemaan täydellisesti. Keräily jatkuu....

Muuttolintuja

2009-09-21T22:33:00.006+03:00

Unkarin lämmöstä lensi Suomeen myös lintuja. Näitä ei pakkanen peloita. Pojat saivat omat, eri väreissä. Keittiöön ripustettiin kolmen linnun rypäs. Toin kolme vuotta sitten huopaliskot pojille ja nyt samalla tekijällä oli ihania lintuja.

Iloa ja väriä

2009-09-21T08:48:00.002+03:00

Törmäsin toistamiseen iloiseen keramiikkaan Unkarissa. Lasitteet tuntuvat hehkuvan ja värit räiskyvät. Nämä laatat toin kermakon alle kahvipöytään. Joku muisto oli saatava mukaan enkä uskaltanut ostaa isoja kannuja tai liemikulhoja, rikkimenemisen pelossa. Nyt harmittaa vain se, etten ostanut kolmea enempää. Noista olisi saanut upeat keittiö taulut jos niitä olisi vielä muutama lisää. Valkoinen 15 kertaa 15 olisi saanut kaivattua potkua.

Huomasin muuten, että kun olen ollut väsyneempi, olen käyttänyt kohtuullisen maltillisia värejä. Ruskeaa ja murrettua vihreää, jota on piristetty pienillä ilonpilkahduksilla esim. helmillä. Kaappini pursuaa kuitenkin värikkäitä vaatteita. Nyt täytyy kaivaa kaikki purppurat, kirsikat, punaiset ja oranssit esiin. Pimeää vastaan.

Tuleva viikko on taas jonkinmoinen voimainkoitos, kaikki värit ja vitamiinit tarvitaan. Tänään illalla opetus, samoin huomenna päivällä ja illalla. Keskiviikkona opetus sekä torstaina kaksi. Perjantaina kauppakeskuksen käytäväbasaari. Lauantaina olisi kaksi juttua päällekkäin. Sunnuntaina yksi meno. Kaikissa väleissä tuotteita kehiin ja kangasta väriin. Joten minulla riittää täksi viikoksi kivaa, vaikka vähän jaettavaksi. Voimaannuttavaa viikkoa kaikille.

Metsäneläimet

2009-09-20T21:07:00.002+03:00

Nämä metsänasukit toin Unkarista. Puiset palapelit olivat niin ihania, että ostin ne kotia koristamaan. Värit ovat todella onnistuneet.

Suomen eläimiä tapasimme illalla metsässä koiraa ulkoiluttaessa. Hirvet ja hirvikärpäset osuivat samaan paikkaan. Onneksi koira oli jo autossa, hirven ilmestyessä hämärästä eteemme. Hirvikärpäsiä sitten kaivoimmekin joka kolosta metsässä, kotimatkalla ja kotona. Pikku Ukko totesi hämähäkkien tehneen pesän hiuksiin, niin monta ötökkää löytyi vaaleitten pitkien hiusten seasta. Pienen kesäpukuisen lumikon onnistuin bongaamaan kannon kolosta, joten tunti jaloittelua oli täydellinen elämys. Pojat rupesivat hämärässä näkemään hirviä vähän siellä sun täällä. Mietinkin miten he saavat ainutlaatuisen tilaisuuden nauttia maalla asumisesta. Herkkutatteja ja haapasieniä oli mukavasti, puolukoitakin olisi saanut vaikka kuinka paljon jos olisi ollut marjastamassa. Nyt keskityimme elukoihin, omaan ja metsän.

Maailman ihanin kirja

2009-09-20T15:51:00.002+03:00

En pysty saamaan tarpeeksi Miina Savolaisen kirjan katselusta. Maailman kaunein tyttö on upea taidekirja. Kirja, jolla on myös sosiaalisia ulottuvuuksia sekä valtava merkitys naiseksi kasvaville tytöille. Keski-ikäiselle naiselle se nostaa vedet silmiin, maailman kovuus ja toisen ihmisen hyväksikäyttö on niin kaukana näistä kuvista. Oma naiseksi kasvamisen taival tulee käytyä läpi tätä kirjaa katsellessa.

Kirjan kauneus ja herkkyys saavat ajatukset lentämään. Mielikuvitus vie mennessään ja kaikki tytöt tuntuvat prinsessoilta.

Kuvat vievät mennessään toiseen aikaan ja paikkaan

Haluaisin antaa jokaiselle lapselle tuollaisen hetken, ehdottoman kauniina olon tunteen.

Ostin kirjan itselleni hetken mielijohteesta, kirjan kauneuden takia. Nyt haluan antaa kirjan jokaiselle naiseksi kasvavalle kummitytölleni. Haluan antaa kirjan pikkusiskolleni. Kirjan avulla haluan sanoa; Katsokaa kuinka kauniita ja arvokkaita te kaikki olette.

Huopapallojen vallassa

2009-09-20T15:40:00.004+03:00

Todella pitkä helmet, huopapallot koristeltu siemenhelmin.

Pikkupampulat, useassa kerroksessa pienempiä huopahelmiä.

Pampulakäsilaukku, koottu hillittomästä määrästä huopahelmiä. Laukkuun sopii pankkikortti, puhelin ja huulipuna. Hienosteluun.

Huopapallo, käsilaukun etuläpän koristeena.

Unkarista tarttui mukaan huopapalloja, taidan olla noihin hivenen heikkona.

Jaa, mitkä kuvat ?

2009-09-14T14:29:00.003+03:00

Valokuvaamaan pitäisi ehtiä. Kuvia tarvitsisin moneen paikkaan, aika vain ei riitä.

Viikko on aherrettu ja uusi edessä. Pikku Ukolla kuume, Ukko Kulta illassa, minä töissä joka ilta ja kaksi vanhinta vailla harkkakuljetuksia ja läksyvahteja. Onneksi on mummola.

Viikonlopun vietin maalaten maisemia opettajan opissa ja tavaten kollegoja. Se ei tietysti kotihommia juuri edistänyt, mutta ei auta, opettajankin pitää päivittää tietojaan. Sellainen joka luulee jo kaiken oppineensa, on hukassa.

Itselläni on joku roska toista päivää silmässä. Vetkuttelen vielä lääkärin pakeille menoa mutta kohta on pakko hakea apua. Sitä ennen aloitan tämän viikon suuntaamalla auton kolmenkymmenen kilometrin päähän kyläkoululle, tästä alkaa tämä viikko. Kaikille vauhdikasta syysviikkoa.

Tuulee ja satelee

2009-09-09T10:10:00.002+03:00

Työviikko on alkanut vauhdikkaasti, kolme ryhmää on jo pidetty ja auto on kiitänyt pitkin kuntaa. Eilinen ilta oli tosi kiva. Oli kuin kotiinsa olisi mennyt, ryhmä on jo useammalta vuodelta tuttu. Ihmiset olivat myös innoissaan aloittamassa syksyn touhuja ja iloisia nähdessään vanhoja tuttuja.

Tänään on toinen tuttu ryhmä, ajattelin viedä lämpimäisiä. Lupasin nimittäin keväällä ohjeen Tuovin vehnäsille, joten on aika toteuttaa lupaus. Saavat tänään lämpimäiset ja ohjeen.

Huomenna on sitten vuorossa aamupäivällä ja illalla uudet ryhmät. Teemat ovat vuodenaikoja hyödyntävä askartelu,luonnon materiaalit sekä kierrätys,tuunaus ja sisustus. Oikein sormet syyhyävät odotusta.

Perjantai on "vapaapäivä" ja viikonlopuksi menen posliininmaalausopettajien ideapäiville saamaan lisäoppia itselleni. Jotenkin nyt tuntuu siltä, että syksy on täällä. Sääkin tuntuu alleviivaavan tuota tunnetta.

Sieniä mä metsästän..

2009-09-06T11:40:00.003+03:00

Täydellinen kostea sienisää. Ei hätää, kuvassa ei ole valkoinen kärpässieni, kuvan käsittelyn tulos vain. Mieleni halajaa metsään, vaeltamaan katse maassa ja kuuntelemaan hiljaisuutta.

Todellisuus vain vetää arkeen. Kastejuhla, leipominen, siivoaminen ja illalla vieraita. Papereiden täyttämistä huomiseksi ja auton pakkaamista työ kuntoon. Oloni on ihmeellinen, toisaalta odottava, toisaalta vähän epätoivoinen. Tiedän kuitenkin työn kannattelevan ja arjen vievän sellaisella vauhdilla ettei päivittelyyn jää aikaa. Hyvä niin. Mukavaa viikkoa kaikille, työn iloa.

Lomat on lomailtu, arki on edessä

2009-09-04T14:20:00.002+03:00

Kuten yllä oleva kuva kertoo, majapaikkamme Unkarissa ei ollut aivan tavallinen hotelli. Linnavuorella sijaitseva majoituspaikka sijaitsi aivan Matiaksen kirkon takana. Kirkossa on upeat posliinilaatta katot. Luitte aivan oikein, posliinilaatat. Keltaista ja vihreää. Meillä on totuttu hivenen rauhallisimpiin sävyihin mutta arvokkaaseen rakennukseen tuo sopii. Muutenkin aukion arkkitehtuuri oli omaa luokkaansa. Majapaikan alakerrassa oli useita näyttelyitä. Tilassa oli myös juhlasali, jossa juhlittiin häitä siellä ollessamme. Suomalaiset häät ovat todella hiljaiset, jos vertaa unkarilaisiin. Meidän huoneemme olivat korkeudessaan omaa luokkaansa. Huonekorkeus oli varovaisesti arvioiden 4-5metriä.

Kävimme koko perhe metsäretkellä. Emme olleet vielä tänä kesänä "perämetässä" käyneet, joten kyseessä oli myös tarkastusmatka. Yksi tuulen kaato löytyi ja tulevaisuuden harvennettavaa. Paikka on perheretkelle luotu, kangasmetsää ja hiekkapohjainen luonnonpuro. Hiljaisuus oli ihanaa, pojatkin olivat lumoutuneita. Koiruus nautti juostessaan pitkin kangasta, välillä piti kahlata purossa. Pojat laittoivat puroon lehden, jonka kulkua seurasivat jonkun aikaa. Löysimme hiekkatieltä herkkutatteja, jotka paistettiin heti kotiin tultua. Kotona odottava kaalilaatikko sai tuoreet puolukat seurakseen. Muitakin sieniä löytyi, pakkaseen asti. Tärkeintä oli se, että mieli lepäsi. Maanantaina alkaa arki, aamulla posliinien haku ja illalla ensimmäiset tunnit. Nyt on oikea syksy.

Joskus on aika pysähtyä. Katsoa tarkkaan, vaikka vain puunoksaa, jossa jäkälä lepää.

Jos ympärilläsi on tilaa ja rauhaa, ei haittaa vaikka edelläsi tai takanasi juoksisi kolme poikaa ja koira. Voi vain tarkkailla hirven jälkiä, poimia sieniä ja katsella miten aurinko leikkii puiden rungoilla. Ehkäpä se on suomalaisuutta.

Kotiin paluu

2009-08-31T12:20:00.005+03:00

Palasin viime viikon alussa kotiin. Unkarissa oli ihanaa. Ihania ihmisiä, paljon katsottavaa ja mahtavia ideoita. Lämpöäkin oli 35 astetta varjossa mutta kuka käski olla varjossa. Olen neljä laukkua rikkaampi. Huopahelmiä on joka lähtöön ja sammakkoprinssikin matkasi mukanani Suomeen. Pieniä huopalintuja tuli mukana useita, yksi kruunupäinen "varpunenkin". Laitan kuvia myöhemmin kun saan kuvattua kaikki tuliaiseni.
Viime tiistai ja keskiviikko menivät lapsia ja koiraa sekä Ukko Kultaa halaillessa sekä kioskin pidossa Esikoisen jalispeleissä. Loppuviikon palasin arkeen, tarkastin ensi talven tuntien pidon, soitin työpaikalle, haahuilin avaimia ja muuta mukavaa. Viikonloppu meni toipuessa matkasta, pääsin silloin vasta ensi kerran hengähtämään koko viikolla. Nyt lähden värjäämään kangasta messupöytien pöytäliinoihin, ystäväni on järjestänyt ompelun. Arki kutsuu.. Kirjoittelen vielä matkasta paremmin kun ehdin, nyt asiat myllertävät vain päässäni edestakaisin.

Matkalle

2009-08-19T16:20:00.004+03:00

Pari viime päivää on ollut melkoista haipakkaa. Poikien kaverisynttärit on pidetty, yksitoista miehenalkua saa pahaa ääntä aikaiseksi. Lauantai meni leipoessa ja sunnuntaina juhlittiin suvun kanssa. Alkuviikko on mennyt töitä tehdessä ja nyt pakkaan. Unkari odottaa. Aikaisin huomenaamulla starttaan matkatovereiden kanssa kohti Budapestiä. Lämpöä on luvattu kolmisenkymmentä astetta ja menojalka vipattaa jo. Hyvää viikonloppua kaikille, palajan sorvin ääreen ensi viikon alussa.

Pesua ja puunausta

2009-08-13T14:24:00.004+03:00

Huomiset kaverisynttärit laittavat siivouksen käyntiin. Yläkerrassa pojat siivoavat omaa tilaansa. Kerrankin ilman suurempaa tappelua.

Alakerta on äidin vastuulla. Ukko Kulta pelastautui töihin. Onneksi on ihania pesuaineita. Puhdistuskivi saa tiskialtaan loistamaan. Greipin tuoksuinen pesuneste taas on ihanan raikkaan tuoksuinen ja siivouskin tuntuu leikiltä. On se kumma miten kauniiksi kokemansa asiat saavat vähemmän mukavan asian tuntumaan hauskalta. Siivouksessakin.

Keskiviikko

2009-08-12T11:53:00.003+03:00

Nyt tuntuu ihmeelliseltä. Kaikki kolme poikaa eskarissa ja koulussa 9-13. minulla on päivällä aikaa. No, kai tähänkin tottuu:)

Olen aamun katsellut matkasuunnitelmaa. Lähden toisten käsityöläisten kanssa Unkariin 20-24.8, tutustumaan sikäläisiin käsityötuotteisiin ja käsityöläisiin. Matkaohjelmaan kuuluu messu käynti isoille Budapestissä oleville käsityömessuille. Olin siellä kolme vuotta sitten syksyllä, joten on kiva lähteä nyt "tuttuun" paikkaan. Tietää hiukan mihin haluaa tutustua paremmin ja muistaa käytännön juttuja, jotka helpottavat matkaa. Kaupunki oli myös minulle jotenkin "mieleinen". Sopivan kokoinen ja kodikas.

Viime matkalta minulle tuli töihin monta ideaa, sitä toivon nytkin. Niinhän sitä sanotaan, matkailu avartaa.Ennen matkaa on kuitenkin edessä keskimmäisen ja esikoisen yhteiset sukulaissynttärit. Keskimmäisen kaverisynttärit ja pikkaisen muutakin puuhaa......

Arkipäivä

2009-08-11T22:06:00.002+03:00

Muistan nämä leidit mummulani ruokailuhuoneen seinältä, nyt ne ovat minun kotini koristuksia.

Tämä päivä on lyhykäisyydessään tässä. Eskari ja koulu. Vaatekaupasta sisätossut ja housuja pojille. Kotiin. Hakemaan eskarilainen. Välipala ja ruuan valmistus. Vihkojen päällystys. Esikoisen vieminen kahteen peliin kuudenkymmenen kilometrin päähän. Odottamista ja kutomista. Kotiin ja iltapala. Poikien iltatoimet. Huomenna sama rumba, pienillä muutoksilla. Nyt alkoi syksy.

Töitä ja huvia

2009-08-10T16:53:00.002+03:00

Automatkalla voi huvitella ja neuloa itselleen. Manos silkkivillalanka muuttuu rannekkeiksi. Lanka on niin ihanaa etten voi muuten kuvailla neulomista kuin, silkkaa nautintoa ja huvia.

Sininen villakangas taas on täyttä työtä. Avaimenperän prototyyppi on valmistumassa. Sinistä villaa, itse värjättyä nauhaa, kangasväriä, nappi ja ranskalaiset solmut. Viilausta riittää.

Lekottelua

2009-08-09T12:58:00.003+03:00

Mukavat juhlat on juhlittu. Kummipoika oli niin iso poika ja silti niin liikkuttavan nuori juhlissaan. Ukko Kulta kommentoi rippilapsia sanalla, murea. Lihavat Leidit olivat kommentoineet partiopoikia tuolla sanalla joskus ohjelmassaan. Sana oli kyllä jotenkin kuvaava nytkin:) Automatkan kuusisataa kilometriä ja kuumuus 26 astetta veti kyllä mehut meistä, että tämä päivä lekotellaan.

Meillä koulut alkavat tiistaina, joten huominen menee kouluvaatteiden ja reppujen hiomisessa. Uudet penaalit, kynät ja kumit on jo hankittu, ensi kertaa kolmelle. Lapset jakautuvat kahdelle eri kyläkoululle täksi vuodeksi. Esikoinen ja Keskimmäinen menevät tuttuun kouluunsa. Pikku Ukko lähtee naapuri kouluun eskariin. Vuoden päästä kaikki kolme ovat sitten samassa koulussa. Haikealta kyllä tuntuu lähettää kaikki opin tielle. Yksi aikakausi on loppumassa meidänkin perheessä.

Kukkia viikonlopuksi

2009-08-07T14:00:00.002+03:00

Kuvassa on lempi kesäkukkani, kääpiösamettikukka. Muut samettikukat saavat olla puolestani rauhassa. Nuo pienet kukkat, joita on samassa kasvissa lukemattomia, kiehtovat.

Ajattelin tehdä huomisen päivityksen jo tänään. Lähdemme Ukko Kullan kanssa huomenna rippijuhliin. Sen verran kaukana juhlitaan, että startti on aamulla kello viisi:) Kummi kun olen pitää fyysinen olemus olla kirkossa klo.9.30. Juhlimme pari tuntia ja hurautamme takaisin kotiin. Laskeutumisaikamme Keski-Suomeen on noin 20.00. Kova päivä tiedossa mutta mieluinen. Vien kummilapselleni kirkkoristin. Vähän rouheampi malli käy pojalle arkeen ja juhlaan.

Ukko Kulta antoi minulle vähän aikaa sitten vihjeestä mukavan lahjan, nimipäivänä. Manoksen silkkiä ja villaa sisältävä lanka kun oli juuri minun väriseni. Valitettavasti kuvaan ei saa langan kiitoa ja pehmeyttä. Näitä lankoja himoitsen muunkin värisenä Silkkivillasta. Ajattelin tästä sävystä tehdä harmaan talvitakin seuraksi rannekkeet ja pienen kaulurin.

Hyvää viikonloppua kaikille ja auringon paistetta.

Sirpaleita

2009-08-07T11:47:00.004+03:00

Ostin alennusmyynnin riehaannuttamana keväällä lintuhäkin. Se oli vähän aikaa sisällä muttei ikinä oikein istunut kotiimme. Meillä on liian värikästä ja suoraviivaista, jotta tuollainen söpöys tuntuisi omalta. Ukko Kullan iskettyä päänsä siihen noin viitisen kertaa, luovutin ja siirsin hökötyksen ulos vaahteraan. Siihen se sopi. Suunnitelmissa oli joku kukka häkin sisään mutten sitäkään tänä kesä sinne saanut hankittua. Pieni lintu on kuitenkin istunut kesän häkissä, vapautta arvostavana en sulkenut ovea ollenkaan.

Löysin autotallin perältä joskus tekemäni ruukunalusen. Tavallinen, ruskea saviruukun alle laitettava, lautanen on koristeltu itse maalaamillani rikotuilla laatan palasilla.

Pohjustin ensin lautasen laatoitettavan kohdan vedenpitäväksi. Sen jälkeen rikoin laatat ja pihdeillä muotoilin paloja niin, että sain mieleisen kuvion. Levitin laattaliimaa pohjalle ja asettelin palaset niin, että sain saumat suurinpiirtein sopiviksi. Kun työ oli kuivunut saumasin saumauslaastilla työn. Viimeksi puhdistin reunat laastista ja pesin mosaiikin puhtaaksi.

Lautanen on viihtynyt kesät talvet ulkona. milloin missäkin. Ruukun alla tai muuten vain koristeena. Lumeen en sitä ole jättänyt vaan nostanut kylmään autotalliin. Sateen ja käytön se on kestänyt hämmästyttävän hyvin.

Elokuun ilta

2009-08-06T11:32:00.004+03:00

Joskus epätaydellinen on täydellistä. Valo tulee illalla matalalta, voimakkaana ennen pimeän tuloa.

Elokuussa on oma tuoksunsa. Aamulla, sumun hävittyä pelloilta valon ja lämmön tieltä, kaikki tuoksuu erilaiselta. On ihanaa kulkea tietä pitkin ja katsoa tuttua maisemaa erilaisessa valossa, kaikki näyttää jotenkin terävämmältä.

Eilen illalla istuimme koiruuden kanssa vielä ennen sisään menoa portailla. Kahahdus ja edessämme oli pieni musta mytty. Naapurin, Paavo, skotti osaa siis tulla tarhasta pois:) Hetken olimme kaikki hiljaa, sitten Ike tervehti ilahtuneesti kaveriaan. Kohtaaminen ilahdutti kaikkia, Paavo oli itse rauhallisuus, Ike ystävällinen ja minä ylpeä oman koiruuden reaktiosta. Paavon emäntä oli kyllä hieman ymmällään, koiruuden pakoreitti ei vielä vain ole oikein selvillä.

Outo olo

2009-08-05T18:51:00.002+03:00

En tajunnut ajan kuluvan näin nopeasti. Hämmästyin kun huomasin viimeisen kirjoitukseni päivämäärän. Ei kesä näin nopeasti voinut livahtaa ohitse. Hitaasti käännän katseeni elokuun iltoihin, sumuun ja uskomattomaan auringon valoon. Elokuussa valo on erilaista kuin kesällä.

Koira kasvaa, lapset palaavat kouluun ja mitä minä teen? Hitaasti ajattelen syksyä ja talvea. Päivitän kalenteria ja varaan tavaraa syksyksi. Pikku Ukko menee eskariin, isommat tuttuun kouluun. Ukko Kulta kulkee työn ja kodin väliä. Minä ja koiruus haahuilemme vielä kotona. Puolentoista kuukauden kuluttua iskee kiire ruumiiseen ja mieleen. Kaikki päivän tunnit on ahdettu täyteen "tärkeitä" asioita. Mikä on tärkeää...

Istua portailla vilkuttamassa pojille, mustan karvaturri kainalossa. Olla kotona kun koululaiset tulevat välipalalle. Viedä lapset harrastuksiin ja olla se äiti, joka kutoo koko harkkojen ajan sukkaa. Olla huutamatta liian kovaa peleissä. Antaa iltahali, lujasti. Olla ja rakastaa.

Kesä kiireitä

2009-05-19T12:12:00.002+03:00

Päivitykset harvenevat kesää kohti näköjään pakosti. Taideseura on saanut rintanappinsa. Kesänäyttelyn tavarat liikkuvat huomenna Saarijärvelle. Työhuoneen muutto liikuttaa tätä tätiä vielä monta päivää. Kolmeen jälleenmyynti paikkaan lähtee tavaraa. Poikien koulun kevätlaulajaiset lähestyvät. Koirakoulu alkoi. Päässä pyörii koulujen lakkautusten lapsivaikutusten arvioinnit. Tietojen kerääminen ja tiedottaminen. Olen tullut siihen tulokseen ,että tämä kaikki tarkoittaa, olen elossa.

Oikein ottaa päähän

2009-05-09T06:57:00.003+03:00

Vihdoinkin ehdin kirjoittaa blogiinkin. Viime päivät ovat töiden lisäksi kuluneet tietokoneella ja kuulemistilaisuuksissa. Nykyisessä taloudellisessa tilassa oleva armas kotikuntamme haluaa lopettaa kolme koulua. Kaksi kyläkoulua ja yhden yläkoulun. Kaikki tämä esitetään meille tietysti säästöjen varjolla. Samaan aikaan uusiin seiniin olisi vara laittaa yli 4.5 miljoonaa. Omien lasten yläkoulumatka lisääntyy n.20km päivässä eli tuplaantuu. Tiedän ettei koulumatka 40km ole toisille matka eikä mikään. Minua tässä jutussa mättää , että asia perustellaan 250 000 euron säästöillä. Ensin kuitenkin pitäisi korjata tuota koulua kuudella miljoonalla, johon tosin saadaan kolme miljoonaa valtion apua. Siis nyt säästetään laittamalla kolme miljoonaa rahaa kiinni, jotta mahdollisesti saataisiin kuljetuksien avulla 250 000 säästöt lukuvuonna 2012-2013. Kuljetuskustannukset ovat kuitenkin jo tänä vuonna nousseet tässä kunnassa 18,1%. Luoja varjele meitä kun nämä meidän virkamiehet keksivät muita "säästöjä".

Onneksi on luonto. Ukko Kulta. Kivat lapset. Koiruus.
Turkoosi talo. Työ. Sammalta metsissä.

Tiistai

2009-05-05T07:21:00.002+03:00

Sataa, on harmaata. Lintujen äänet kuuluvat kaikkialla. Koiran pitää osua joka lätäkköön. Lehdet ovat aivan puhkeamaisillaan. Seuraava askel vie kesään.

Pihlaja pino on luonnon oma maalaus. Kaikki harmaan sävyt löytyvät. Muoto on kaunis. Miksi me etsimme jotain keinotekoista kun voimme saada kaiken tämän ulos mennessämme.

Vielä ei viherrä

2009-05-03T07:43:00.002+03:00

Pihassa löytyy mahtavia muotoja ja värejä. Vihreän sävyt eivät vielä ole keväisiä. Sammal on tummemman vihreää.

Hivenen erilaisilta näyttävät nuo kattotiilet kuvankäsittelyn jälkeen. Missään nimessä eivät kuitenkaan pahalta.

Vappu oli ja meni

2009-05-02T12:21:00.003+03:00

Olen leikkinyt kuvankäsittelyllä. Sellaiset valokuvat, jotka joutaisivat roskakoriin, muuttuvat ihan mukiinmeneviksi. Ylhäällä olevat tomaatit saavat ajatukseni kasvihuoneen pystytykseen. Oikeastaan kaikki kuvat saavat minut nyt kasvihuone ajatuksiin. Olen vähän myöhässä mutta laitan tänään kääpiösamettikukkia itämään. Onneksi ne ovat nopeasti kasvavia ja kuukaudessa ehtii tapahtua ihmeitä.

Löysi kuvakansiosta ihan turhan kuvan. Käsiteltynä se näyttää aivan erilaiselta. Pidän tuosta sarjakuvamaisuudesta tosi paljon.

Vapun säät suosivat meitä. Itse vappua emme juhlineet sen kummemmin. Mummulassa munkit olivat näkyvin vapun merkki. Olemme ulkoilleet urakalla, hyvin vähän olen rapsutellut pihaa. Pionit osoittavat elon merkkejä. Kukkapenkeissä alkaa olla ruskeiden sävyjen seassa vihreää. Seuraava sade tuo aivan varmasti meille kevään ensi vihreyden kaikessa loistossaan. Alla olevassa kuvassa akileija on alkanut puskea itseään kesää kohti.

Olen selaillut antiikista kertovia lehtiä ja kirjoja. Yritän löytää uuteen seinävaate- ja tyynysarjaan innoitusta. Jotenkin rokokoo tuolit kiehtovat koko ajan enemmän. Ihanat kahvikupit ja kahvikannutkin ovat aika innoittavia.

Leikkiä kuvilla ja väreillä

2009-04-29T10:19:00.003+03:00

Bongasin todella mukavan tavan leikkiä valokuvilla. Tuo kuva, joka ei ole kovinkaan onnistunut ,muuttui aivan toiseksi pienellä värileikilllä. Tämä ohjelma vie helposti mukanaan. Käykää ihmeessä kokeilemassa, ohjelma on ilmainen. Klikkaamalla kuvaa näet osoitteen kuvan oikeassa alakulmassa.

Meillä yrittää sataa ja paistaa yhtä aikaa. Kevät tuoksuu ilmassa ja joka puolella näkee sekä kuulee uusien tulokkaiden merkkejä. Jospa jossain välissä ottaisi koiruuden sekä kameran ja siirtyisi ulkoilmaan. Teen töitä 2.5 järjestettävän kevätbasaarin pöytään, joten kovin pitkiä taukoja ei oikein voi pitää mutta pitäähän tuo Iksu ulkoiluttaa.

Silmuja

2009-04-27T10:25:00.002+03:00

Aamulenkillä oli selvästi ilma täynnä kevättä. Huomasin sipulikasvien ja pionin silmuja. Narsissit, parvitulppaanit, laukat ja krookukset virittelevät tuloaan. Kaikkea syksyllä istuttamaani en edes muista, tuleepahan mukavia yllätyksiä. Lumikellot ovat ainoita pihan kukkioita tällä hetkellä.

Kuovit ovat laskeutuneet ja aloittaneet soitimen. Koiruuden kanssa olemme ihmetelleet peltojen asukkeja. Joutsenet ovat urakalla joikanneet ja lentäneet ylitsemme. Eilen talitintit olivat niin keväthuumassa, että meinasimme saada pari tinttiä otsaamme.

Olen haravalla rapsutellut ensimmäistä kukkapenkkiä, täysin kokeilumielessä. Jospa ensi viikolla kasvihuone kohoaisi ja puutarhan rapsuttaminen olisi vakavamielistä.

Tänään teen rintanappi hommia päivällä. Illaksi lähden vekottimen kanssa neuleiltaan. Osallistujat saavat suunnitella itse oman näköisen rintanapin.

Onni

2009-04-25T15:17:00.003+03:00

Siitepöly, rapa, hiekka, savi, lika ja muta. Kaikki nuo väsyttävät koiria ja ihmisiä. Tarvottuaan päivän pelloilla, kaivettuaan käytäviä ja puroja, ihmislapset ja koiranpennut ovat yhtä väsyneitä. Äidit ja isät ovat onnellisia ja väsyneitä. On onni peitellä kaikki pienet nukkumaan.

Onni auttaa kestämään ravan ja hiekan kumisaappaissa,päällä ja sisällä. Mudan ja saven haalareissa ja alushousuissa. Lian eteisen lattialla ja olohuoneen sohvalla. Siitepöly aivastukset ja likaiset varpaanvälit.

Onhan keksitty suihku, Tolu ja Dyson. Kai ne lakanatkin voi vaihtamisen välissä ravistella. Kieltää kun ei voi, ei voi. Onni, ihmisen ja koiranpennun kasvoillla, on liian loistava, jotta sen haluaisi tai voisi sammuttaa.

Oivallus

2009-04-23T12:48:00.003+03:00

Kävin Kirjakassissa ja hankin muutaman kirjan. Olen ajatellut lukea nuo ostamani kirjat jo kauan aikaa sitten, nyt hankin ne itselleni. Hyvä että luin nyt, moni asia selveni. Syy kiinnostukseen on edesmennyt appeni. Hän oli neljä vuotias joutuessaan äitinsä ja mummunsa kanssa evakkoon. Isänsä hän menetti sodassa ja kotinsa. Hänessä näin mitä on kasvaa pärjäämään omillaan. Isättömänä hän myös arvosti omia lapsiaan valtavasti. Lapsenlapset olivat tärkeämpiä kuin kulta. Oma maatila, jonka pellot oli raivattu kirjaimellisesti omin käsin, oli jotain niin arvokasta, ettei tälläinen turvallisessa ympäristössä kasvanut voinut sitä ymmärtää kuin pinnallisesti. Sieluun oli jäänyt jotain siitä hylkäämisen tunteesta, joka syntyi kun naiset ja lapsi eivät kelvanneet taloihin, koska eivät kyenneet auttamaan tarpeeksi. Isättömyys leimasi lapsuutta ja nuoruutta. Olen jutellut erään appeni lapsuudessa tunteneen kanssa ja hän kertoi ohimennen jotain joka pysäytti ja toi kyyneleet silmiin. Kylän lapset leikkivät yhdessä mutta tuo ihminen ei muista appeni leikeissä olleen. Appeni piti täyttää sen puuttuvan miehen, isän, paikka maatilan töissä. Ei ollut aikaa koululle eikä leikille. En vieläkään voi sanoa ymmärtäväni kaikkea mikä muovasi tuosta miehestä minun tuntemani ihmisen. Hitusen paremmin ymmärrän niitä valintoja, jotka muovasivat hänet kotia ja perhettä kaiken muun edelle asettavaksi mieheksi. Meillä ei peltoja mieheni ja hänen veljiensä eläessä metsitetä, heidän isänsä on ne raivannut.

Avainralli

2009-04-22T09:06:00.003+03:00

Eilen oli oikein kiva ilta, alkuilta. Viimeinen opetus, kahvittelua ja lahjontaa. Sain kukan jollaista en ole ennen nähnyt, lehtolehden. Vihreän eri sävyjä, syvän vihreästä melkein valkoiseen. Auringossa tuo kukka suorastaan hehkuu. Värit sopivat vielä keittiön limen vihreään sävyyn.

Loppuilta olikin sitten sarkastisesti sanoen riemuisa. Pois lähtiessäni ja alkaessani pakata autoa, koulun ovi meni lukkoon. Tavarat, avaimet ja puhelin sisällä. Koululla sähkölukot, eikä viereisessä hallissa opettavalla liikunnnanohjaajalla kuin yhteen oveen sopivat avaimet, liikuntatilaan. Onneksi autonavaimet olivat kädessä, joten autoon ja nokka kohti toisen koululla käyvän opettajan kotia. Onneksi hän oli kotona ja sain pääoveen käyvät avamet lainaksi. Talla pohjaan ja takaisin koululle pakkaamaan sekä sammuttamaan valot. Jokseekin tuo iltaajelu otti otsaluuhun. Kotia päästessäni oli sellainen tunne, ettei ikinä enää tälläisiä iltoja. Mutta kyllä tuo mieli tuosta vähän on jo lauhtunut.

Heli Pukin runon sanoin lähden kohti kesää, kuitenkin hyvillä mielin. Minä saan tavata ihania ihmisiä, luovia ja lämpimän sydämen omaavia.

Vie meidät sinne

Vie meidät sinne, missä tuulen suoja on ja korkealla taivaan tähtikatto

Vie meidät sinne, minne kaartuu sateensilta ja iltapilvet piiloon purjehtii. Vie meidät sinne, missä asuu säteet auringon.

Vie meidät kotiin, vie sinne missä sydän lämmin on.